KUUKAUDEN KYSYMYS

–       Euroopan unionissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat jokaisen suomalaisen arkeen, oli sitten kysymys eurosta tai rekkojen leveydestä. Tässä mielessä se ei ole mikään etäinen kansainvälinen järjestö, vaan luonnollinen osa Suomen poliittista järjestelmää ja sen eri tasoja kunnasta aina EU:hun.

–       Meille on alusta saakka ollut itsestään selvää, että EU:n päätökset pitää ankkuroida demokraattiseen järjestelmäämme. Jo jäsenyyden alusta meillä on ollut käytössä menettely, jossa hallitus on velvoitettu hakemaan eduskunnan kannat keskeisiin EU-kysymyksiin jo valmistelun alkuvaiheesta. Uskallan väittää, että oma järjestelmämme on koko unionin huippua – harvassa maassa parlamentti on niin tiiviisti mukana EU-asioiden päätöksenteossa kuin eduskunta.

–       Demokraattinen päätöksenteko edellyttää perustavanlaatuisten periaatteiden toteutumista, joista yksi on laillisuusperiaate. Olemme pohjoismaissa jo varhaisessa vaiheessa lähteneet myös siitä, että avoimuus on tärkeä osa näitä periaatteita. Sen tulee näkyä myös EU-päätöksenteossa. Eikä tässä riitä, että tieto on halukkaiden saatavilla, vaan sitä on aktiivisesti tarjottava.

Euroopan unionia on moitittu siitä, että talouskriisin vuoksi päättäjät joutuvat tekemään nopeasti päätöksiä ilman laajempaa valmistelua. Näettekö te tässä uhkan: kuilu päättäjien ja kansalaisten välillä kasvaa?

–       Asianmukainen päätöksenteko edellyttää aina, että sääntöjä noudatetaan. EU on elänyt poikkeuksellista aikaa, jota ovat leimanneet euroalueen monet kriisitoimet ja loputtomat kriisikokoukset. Näissä oloissa kiire ja hoppu ovat usein menneet perusteellisemman ja avoimen valmistelun edelle. On tärkeää, että palaamme normaalimenettelyihin, joissa päätösten harkinnalle jätetään säädyllinen aika ja niiden merkitystä avoimesti pohditaan. Näiden menettelytapojen sivuuttaminen rapauttaa EU:n demokraattista legitimiteettiä ja kasvattaa kuilua päättäjien ja kansalaisten välillä.

–       Kriisit vaativat joskus ääritoimia, mutta niiden varjolla ei pidä mennä välttämätöntä pidemmälle. Syksyllä oli sellainen tunnelma, että eurokriisin varjolla haluttiin edistää monia kauaskantoisia ja kiistanalaisiakin projekteja ilman avointa ja kunnollista valmistelua. Tässä mielessä joulukuun Eurooppa-neuvosto teki oikeat ratkaisut – nyt tehdään se olennainen. Euroopan vakausmekanismi on toiminnassa, yhdessä sovitut talouspoliittiset säännöt pitää panna toimeen ja finanssimarkkinoille pitää rakentaa entistä vahvempi valvonta ja pelisäännöt. Kiistanalaisemmat pitkän ajan hankkeet jäädytettiin, mikä olikin hyvä.

Miten tästä eteenpäin?

Luotan siihen, että EU toipuu kriisistään. Kasvun ja työllisyyden palauttaminen on olennainen tehtävä. Euroalueen kriisi on vienyt liiaksi huomiota muilta olennaisilta kysymyksiltä kuten kestävä kehitys, ilmasto ja Euroopan lähialueen tarpeet sekä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiselta. On aika palata arkeen.

Mitä mieltä sinä olet? (gallup-kysymys)

Eurooppatiedotus kysyy kuukausittain ajankohtaista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.