Suomi on paras – tai neljänneksi paras
Suomi pärjää hyvin ja pokkaa ensipalkinnon, jos Euroopan maiden menestystä mitataan moniulotteisesti, mutta kilpailukykyyn painottuen. Perässä seuraavat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat.
Jos mukaan otetaan sosiaalinen ulottuvuus ja maatalous, palkintosijoilta pudotaan hyväksi neloseksi. Silloin ykköseksi kiilaa Itävalta, kannoilla tulevat Luxemburg ja Ruotsi.
Tämä on tiivistys, johon seitsemän tutkijan kirjoittaman Euroopan paras maa? -kirjan julkistuksessa tiistaina päädytään.
– Mittareiden valinta vaikuttaa tutkimustuloksiin. Suomen vahvuuksia ovat teknologia ja kilpailukyky, vähän heikommin pärjätään sosiaalisessa ulottuvuudessa ja heikommin maatalouden kannattavuudessa, tiivistää professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.
– Eurostatin tilastot selvittävät erinomaisesti myös Suomen menestystä. Aiemmin tutkijat eivät voineet haaveillakaan näin kattavasta tausta-aineistosta.
Pohjoismaat pärjäävät hyvin
Maailma ei ole täydellinen, ja Euroopassakin heikkoudet ja vahvuudet jakautuvat eri maiden kesken. Parhaiten menestyvät Suomi ja muut Pohjoismaat, varsinkin kun tarkastellaan kilpailukykyä ja hyvinvointia. Läntinen, eteläinen ja itäinen Eurooppa taas ovat pulassa – tai ainakin vakavampien haasteiden edessä.
Suomen yhteiskunta on toimiva ja uudistuskykyinen, mutta Suomen menestys ja kohtalo ovat yhä vahvemmin riippuvaisia EU:sta. Nokian romahdus ja metsäteollisuuden hiipuminen ovat merkinneet Suomen viennin jyrkkää putoamista.
– Ulkomaankaupan ylijäämä haihtui eikä viennissä ole vieläkään toivuttu vuoden 2009 romahduksesta, toteaa VTT Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja.
– Suomen työllisyysaste on muita Pohjoismaita matalampi. Vaikka tulotaso suhteessa EU-keskiarvoon on hyvä, Suomen asema on heikentynyt vuoden 2008 jälkeen. En haluaisi olla pessimisti ja todeta parhaiden vuosien olevan takana, mutta jos vientiteollisuuden heikentyminen on pysyvää, se heikentää koko talouden kasvumahdollisuuksia ja julkisen talouden tasapainoa. Silloin on pakko sanoa, että juhlat ovat ohi.
Kaikki eivät Suomessakaan ole juhliin osallistuneet, vaikka köyhyyden vähentäminen on EU:ssa ollut pitkään tavoitteena.
– 70-luvulta alkaen on puhuttu suhteellisesta köyhyydestä, jossa Suomen suhteellinen asema on EU-jäsenyyden aikana heikentynyt. Tässä emme siis ole Euroopan paras, mutta silti selkeästi keskitason yläpuolella, kertoo tutkimusprofessori Susan Kuivalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Suomen ongelmana ovat lapsiperheiden köyhyys, joka on EU-keskiarvon yläpuolella mutta silti kaksinkertaistunut, sekä vanhusköyhyys, joka koskee nimenomaan yksin asuvia ja pitkään eläviä naisia.
Kestävän kehityksen näkökulmasta olemme tuhlareita
Koska pärjäämiseen kuuluu lähtökohtaisesti aina myös kestävän kehityksen huomioon ottaminen, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä on hieman huolissaan.
– EU:lla ei nyt ole kestävän kehityksen politiikkaa. Rion viimeisen ympäristökokouksen jälkeen unioni miettii nyt antamiaan sitoumuksia ja miten ne toteutetaan.
– Jos katsotaan pelkästään sitä, kuinka paljon kulutamme maailman luonnonvaroja, Suomen sijoitus on huono: olemme tuhlareita ja sijalla 130. Ykkönen eli vähiten niitä kuluttava maa on köyhä Etiopia.
Suomella paljon vahvuuksia
Tutkijat pohtivat työkseen mutkikkaita kokonaisuuksia, joissa taloudella on iso, usein keskeinen merkitys. Synkkyyteen ei silti ole syytä vajota, voidaanhan Suomessa olla erittäin monesta asiasta aidosti ja syystä ylpeitä: elin- ja yritysympäristöistä, luottokelpoisuudesta, koulu- ja opiskelujärjestelmistä – teknologian ja kilpailukyvyn lisäksi.
– Taloustilanteesta huolimatta peli ei ole menetetty, sillä Suomella on paljon rakenteellisia vahvuuksia, sanoo Jaakko Kiander.
– EU-ulottuvuuden merkitys on se, että EU ja euro luovat puitteita, avaavat mahdollisuuksia ja asettavat rajoituksia kotimaiselle päätöksenteolle. EU:sta tulevat pelisäännöt, mikä usein tarkoittaa paitsi rajoitteita talouspolitiikalle, myös parempia rahoitusmahdollisuuksia.
– EU ei meitä valinnoissa ja päätöksissä auta: viime kädessä kaikki tärkeät ratkaisut ovat Suomen omissa käsissä, muistuttaa Kiander.
Sosiaalipolitiikan asiantuntija Juho Saari muotoilee lopuksi saman asian näin: Maiden keskinäinen vertailu on hyvä julkisen keskustelun pohja, jos on kykyä muuttaa nämä tulokset politiikkatavoitteiksi.
Eurooppatiedotuksen uusin kirja selvittää Suomen muuttuvaa asemaa EU:ssa
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus julkisti tiistaina 5. helmikuuta miniseminaarissa kirjan ”Euroopan paras maa? ̶ Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa” (Gaudeamus 2013)
Teoksen ovat toimittaneet politiikan tutkimuksen professori Tapio Raunio (Tampereen yliopisto) ja hyvinvointivointisosiologian professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus)
Kirjassa päähuomio on Suomen ja Euroopan tulevaisuuden haasteiden arvioinnissa.
Kirjan aiheet ja kirjoittajat ovat: poliittiset järjestelmät (Tapio Raunio), talous, työllisyys ja kilpailukyky (Jaakko Kiander), julkinen talous ja sosiaalimenot (Juho Saari), köyhyys ja tulonjako (Susan Kuivalainen ja Elina Palola), maatalous (Ilkka P. Laurila) sekä ympäristöpolitiikka ja kestävä kehitys (Sauli Rouhinen).
Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa on luotu mielikuvaa Suomesta Euroopan parhaana maana. Näkemys on perustunut Suomen korkeaan luottoluokitukseen ja koulutusjärjestelmämme toimivuuteen. Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
EU:n jäsenvaltioiden vertailu antaa aihetta Suomen kriittiseen tarkasteluun. Euroopassa ei ole yksiselitteisesti parasta maata vaan valtioiden menestys vaihtelee suuresti aiheesta tai mittarista riippuen. Keskiarvoina tarkasteltuna Euroopan parhaaksi maaksi osoittautuu Itävalta, muut palkintotilat menevät Luxemburgille ja Ruotsille. Suomi sijoittui vertailussa neljänneksi.
EU tuottaa runsaasti tilastoja, jotka tarjoavat erinomaisia välineitä jäsenvaltioiden yhteiskuntien monipuoliseen arviointiin. Suomessa tiedetään hälyttävän vähän muiden Euroopan valtioiden yhteiskuntien rakenteista ja kulttuureista. Siksi tiedotusvälineiden tulisikin vertailla aktiivisemmin unionin jäsenmaita eri politiikan alueilla. Vertailevan tiedon puute johtaa omien toimintamallien kritiikittömään puolustamiseen ja yhden totuuden politiikkaan.
Kirja on tarkoitettu suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja Euroopan kehityksestä kiinnostuneille, ja se soveltuu myös oppimateriaaliksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Kirjan voit tilata osoitteesta eurooppatiedotus@formin.fi