Monivuotinen rahoituskehys, budjetti, talousarvio – Mitä tämä kaikki tarkoittaa

Eurooppaministeri Alexander Stubb ja pääministeri Jyrki Katainen saapumassa Eurooppa-neuvoston kokoukseen.

Eurooppa-neuvosto aloitti  7.2.2013 monivuotisten rahoituskehysten (MRK) käsittelyn. Päättäjien yhteisymmärrys ei vielä kuitenkaan takaisi budjettien lukkoon lyömistä seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Itse asiassa vuosibudjeteista ei vielä neuvotella ja MRK:n kokonaissumma pitää vielä kohdentaa tarkennetusti.  – Tässä pieni tietoisku siitä, mistä neuvotteluissa on kyse ja mitä on vielä luvassa.

Mikä on monivuotinen rahoituskehys?

Eurooppa-neuvoston keskustelujen pohjana on Euroopan komission kesäkuussa 2011 julkaisema ehdotus, jonka pohjalta neuvotteluja ovat käyneet komissio, jäsenvaltioiden virkamiehet, Euroopan parlamentti ja neuvosto sekä keskenään että itsenäisesti.  Eurooppa-neuvosto kokoontui käsittelemään asiaa viimeksi marraskuussa 2012, mutta tällöin kehyksistä ei päästy sopuun. Neuvottelujen etenemisestä löydät lisätietoa aiemmasta jutustamme, tässä jutussa keskitymme MRK:n sisältöön ja sovun syntyessä tapahtuviin jatkotoimenpiteisiin.

Monivuotinen rahoituskehys ei ole EU:n budjetti seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi vaan laajempi, kolmesta osasta koostuva kehys. MRK pitää sisällään MRK-asetuksen, säädökset EU:n omista varoista ja alakohtaiset ehdotukset. Tämä tarkoittaa, että puhutaan menokatosta EU:n rahankäytölle (paljonko EU voi käyttää), EU:n tuloista menojen rahoittamiseen (mistä rahat menoihin) ja tarkemmasta rahojen käytön kohteista (mihin ja miten rahat pitää käyttää).

MRK-asetus – Paljonko rahaa on käytettävissä

Maksusitoumusten ja maksujen eroja kuvastaa maksusitoumusten korkeampi pylväs.

MRK-asetuksella säädetään neuvotteluissa saavutettu poliittinen yhteisymmärrys mahdollisten menojen kokonaissummasta luvuiksi budjettiajanjaksolle (nyt vuosiksi 2014–2020). Asetuksella tavoitellaan myös EU:n talousarvion kurinalaisuutta ja sen helpompaa vahvistamista eri toimielinten toimesta.

Asetuksella ohjataan siis vuosittaista talousarviota, mutta ei lyödä sitä lukkoon. Vuosittaiseen talousarviomenettelyyn jää vielä neuvotteluvaraa neuvostolle ja Euroopan parlamentille, jotka päättävät talousarviosta komission esityksen pohjalta.

Vuosittaisen talousarvion kohdalla peliin astuvat myös julkisuudessa esillä olleet erot maksusitoumusten ja maksujen välillä. Maksusitoumukset ovat sitovia lupauksia käyttää varoja, mutta maksut ovat tiettynä vuonna todella  maksetut määrät. Ero näiden kahden välillä johtuu siitä, että kaikkia budjetoituja hankkeita ei toteuteta.

MRK-neuvotteluissa saavutettu yhteisymmärrys kokonaissummasta ei siis ole menotavoite vaan menokatto sille, mitä voidaan enimmillään käyttää. Ainoastaan koheesiopolitiikassa on tähän mennessä käytetty kaikki menokaton mukaiset varat.

EU:n omat varat – Mistä rahat menoihin

Koska EU ei voi rahoittaa toimintaansa velaksi, on sen budjettien oltava tasapainossa.

MRK-asetuksella siis säädettiin menoista, mutta menot on myös rahoitettava. MRK-neuvotteluissa EU:lle asetetaan enimmäismäärä, jonka se saa kerätä omina varoina. Tämä enimmäismäärä ilmaistaan prosentteina bruttokansantulosta (BKTL) eli se vaihtelee EU-alueen BKTL:n muuttumisen mukaan.

EU:lla on kolme pääasiallista tulonlähdettä: tullit, jäsenmaiden arvonlisäverosta EU:lle tuloutettava osuus ja jäsenmaiden suoraan maksama tietty määrä bruttokansantulostansa. Näihin omiin varoihin eli tuloihin kytkeytyvät julkisuudessa paljon esillä olleet maiden jäsenmaksualennukset ja -palautukset.

Alakohtaiset ehdotukset – Yksityiskohtaisempia menoeriä

Kolmantena osuutena MRK-paketissa ovat alakohtaiset ehdotukset. Komissio tekee alakohtaisia ehdotuksia budjetin pääluokkiin (esim. maatalous tai koheesiopolitiikka), ja niissä määritellään millä ehdoin tukea voi saada ja millä perustein varoja jaetaan. Ehdotusten keskeisimpiä poliittisia osioita käsitellään MRK-neuvottelujen poliittisella linjalla ja teknisemmät näkökohdat käsitellään erilaisissa neuvoston kokoonpanoissa. Näitä teknisempiä lainsäädäntökohtia voidaan alkaa valmistella vasta, kun poliittisista osioista on päästy yhteisymmärrykseen.

MRK – Suuntaviivat tulevaisuuteen, mutta ei valmis tie

Eurooppa-neuvostossa ei siis päätetä pelkästään yhdestä, isosta luvusta ja sinetöidä EU:n rahankäyttöä seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi vaan kyseessä on paljon muutakin. MRK asettaa kehykset, joiden puitteissa seuraavien vuosien budjetteja voidaan alkaa hioa.

MRK-päätöksen pohjalta EU:n menot sovitetaan tarkemmin yhteen eri aloille, samalla kun EU:n menopuoli on saatava sopeutumaan tulopuoleen. EU:n ja kansallisvaltioiden budjeteissa on nimittäin yksi merkittävä ero: EU ei voi rahoittaa toimintaansa velalla, joten sen tulojen on vastattava menoja.