Brysselin käytävillä käy kuhina

Euroopan unionin virkamiesten ja päättäjien ympärillä käy kova kuhina. Ainakin, jos on uskominen vaikuttamisen ammattilaisista eli niin sanotuista lobbareista annettuja lukuja. Arvion mukaan Brysselissä toimii pysyvästi 1500 organisaatiota, joiden tehtävä on vaikuttaa ja seurata, mitä unionissa suunnitellaan ja valmistellaan. Ammattikunnan kooksi arvioidaan 30 000 henkeä – reilusti enemmän kuin esimerkiksi Washingtonin Capitol-kukkulan lobbareiden lukumäärä.

Suomalaisia lobbareita Brysselissä on pieni joukko. Edustettuina ovat isot yritykset, etujärjestöt, maakuntien liitot ja kaupungit. Kotimaassa Brysselin kuviot hyvin tuntevia on sentään isompi joukko, usein entisiä virkamiehiä ja poliitikkoja.

Itä- ja Pohjois-Suomi löivät  hynttyyt yhteen

Itä- ja Pohjois Suomen EU-toimisto löytyy Brysselissä osoitteessa 24, Avenue Palmerston 1000. Kuva: Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto.

Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin toimistot yhdistyivät vuodenvaihteessa. Kolmen hengen toimistoa vetää Kari Aalto. Toimisto valvoo Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien etuja.

–     Työnantajat, eli seitsemän maakuntaa työllistävät hyvin erilaisilla asioilla ja lisäksi maakuntien toimijoilta tulee erilaisia toimeksiantoja, joita sitten täällä juoksemme kasaan, Aalto kertoo.

Kari Aalto hieman vierastaa sanaa lobbari, joka hänen mielestään sopii paremmin yrityselämän puolelle.

–       Alueellisen edunvalvonnan kannalta komissio on tärkein, mutta toki parlamenttiinkin pidetään tiiviisti yhteyttä. Komissio kuuntelee mielellään alueiden edustajia, joilta se saa tärkeää palautetta, Aalto kuvaa tilannetta.

Tämän kevään tärkeimmät asiat liittyvät rahoituskehykseen. Suma lähti juuri liikkeelle ja nyt alkaa ohjelmien valmistumisen seuraaminen.

Tehokas Kainuun Etu

Kainuun Etu on kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiö on toiminut 13 vuotta, ja sinä aikana se on pyörittänyt Kainuussa yli 50 miljoonan euron hankkeet. Tällä hetkellä yhtiöllä on käynnissä yli 12 miljoonan euron projektit. Neljäsosa hankkeista on EU:n komission suoria hankkeita, jotka on napattu voittamalla tarjouskilpailu tai hankkiutumalla kumppaniksi eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin.

Kainuun edun toimitusjohtaja Antti Toivasen mielestä edunvalvonta-sanaa paremmin heidän toimintansa on ennen kaikkea myynti- ja markkinointityötä. Kuva: Eastfinland.org

Yhtiön toimitusjohtaja Antti Toivanen tunteen Brysselin kiemurat yhtä hyvin kuin Sotkamon ladut, mutta myös hieman vierastaa lobbari-sanaa.

–       Emme ole edunvalvontaorganisaatio, pikemminkin myynti- ja markkinointiyhtiö. Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tuntea oikeat ihmiset.

Antti Toivanen ja Kainuun Etu osaavat myös erottua joukosta.

–       Komissiossa tunnetaan meidät ja siitä on suuri hyöty. Hankehakemuksemme luetaan tarkkaan ja meitä pyydetään kumppaneiksi eri hankkeisiin.

Toivanen vaikuttaa muun muassa Euroopan kehitysyhtiöiden liitossa, jolla on hyvät kontaktit. Komission virkamiehet tulevat mielellään sen tilaisuuksiin ja seminaareihin kertomaan uusista ideoista ja politiikkalinjoista.

Vain Statoil otti yhteyttä

Kuva europarlamentaarikkojen luona parveilevista lobbareista ei aina pidä paikkaansa, kommentoi Michael Gahler. Kuva: Arto Vitikka.

 Yleensä Euroopan parlamentin jäsenten, varsinkin mietintöjen kirjoittajien ympärillä riittää neuvonantajia. Ei kuitenkaan aina. Saksalainen Michael  Gahler Euroopan kansanpuolueesta toimi parlamentin esittelijänä EU:n arktista aluetta käsittelevässä mietinnössä. Silloin vain Statoil-yhtiö otti yhteyttä Gahleriin.

Gahlerin mielestä lobbaajista saattaa olla paljonkin hyötyä tiedon keräämisvaiheessa.

–       Parlamentin jäsenet joutuvat perehtymään hyvin erilaisiin asioihin, ja silloin eri lähteet ovat hyödyllisiä. Vaikuttamisen pelisäännöistä on keskusteltu paljon, mutta viime kädessä jokainen joutuu itse päättämään, mikä on sopivaa ja mikä ei,  Michael Gahler sanoo.