Hämeenlinnassa kysyttiin ministeriltä ulkopolitiikasta
Ulkopolitiikasta pitää voida keskustella yhtä avoimesti kuin muistakin politiikka-aloista, ja niin nykyisin juuri tehdään. Näin totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja Eurooppatiedotuksen järjestämän keskustelutilaisuuden avaukseksi Hämeenlinnassa.
– Itse olen kuitenkin sen verran vanhan liiton miehiä, että pidän mahdollisimman laajaa konsensusta ulkopolitiikassa tärkeänä. Sellainen meillä vallitseekin. Esimerkkinä tästä voisi pitää muun muassa sitä, että taannoisissa hallitusneuvotteluissa ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat saatiin sovittua kahdessa vuorokaudessa, kun muuten hallituksenmuodostus vei kuusi viikkoa.
Ministeri Tuomioja alusti hämeenlinnalaisyleisölle loppuvuodesta julkaistun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon pohjalta. Hänen mukaansa uusi selonteko muistuttaa paljon edeltäjäänsä, vaikka tuore selonteko tehtiin puhtaalta pöydältä. Tällä kertaa laaja yhteisymmärrys puolueiden kesken saavutettiin vaikeuksitta. Parlamentaarinen kontaktiryhmä koottiin selonteon valmistelun alkuvaiheessa ja mukana oli edustajat myös oppositiopuolueista.
Ministeriltä kysyttiin muun muassa Syyrian tilanteesta.
Meitä on kohta 10 miljardia
Maailma on silti muuttunut sitten neljän vuoden takaisen selonteon, vaikka perusasiat ovat yhä voimassa. Neljän vuoden aikana maailman väestö on kasvanut 360 miljoonalla ihmisellä. Ennen kuin maailman väestönkasvu tasaantuu, tulee meitä olemaan kymmenen miljardia.
Elämme maailmassa, millaista ei ole koskaan ennen ollut. Siksi myöskään vanhat turvallisuuspoliittiset keinot eivät enää toimi. Tuomiojan mukaan voimapolitiikka on yksi näistä.
– Varustautumalla emme enää voi kestävästi ja menestyksekkäästi ajaa kansallisia etujamme. Keskinäisriippuvuus on leimallisinta tälle ajalle, niin hyvässä kuin pahassa. Se on perusfakta, jonka kanssa elämme globaalissa maailmassa. Uusiin turvallisuushaasteisiin ei voi vastata sotilaallisilla keinoilla. Väestönkasvun lisäksi yksi suurimmasta haasteista on ilmastonmuutos. Pentagonkin luokitteli sen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi jo vuosia sitten.
Lähiympäristömme kehitys on ollut vakaata. Suomen aikaisempiin kohtaloihin eniten vaikuttanut kolmio Moskova-Berliini-Tukholma ei ole enää ainoa ja tärkein turvallisuutemme kannalta. Vaikka EU:sta ei todennäköisesti ole tulossa puolustusliittoa, on sen turvallisuuspoliittinen rooli koko ajan kasvanut. Euroopan unioni tasapainottaa maailman voimatasapainoa ja on tärkeä toimija erityisesti kriisinhallinnassa.
Yleisö kysyi Venäjästä ja Syyriasta
Vilkkaassa yleisökeskustelussa ministeriltä kysyttiin niin Venäjästä, Syyriasta ja Israelista kuin Italian vaalituloksesta ja populismin vaaroista.
Ministeri Tuomioja ei pidä Venäjän nykytasoa turvallisuutta heikentävänä asiana. Suhteet Venäjään ovat kunnossa. Yhtenä keinona lisätä kanssakäymistä naapurimaan kanssa olisi opiskelijavaihdon tuntuva lisääntyminen.
– Kaikissa EU-maissa Suomi mukaan lukien on enemmän vaihto-opiskelijoita Kiinasta kuin Venäjältä. Kiinalaiset on toki tervetulleita, mutta mieluusti ottaisimme EU:ssa lisää opiskelijoita myös Venäjältä.
Yleisöstä kysyttiin myös, miksi YK epäonnistui tarkkailuoperaatiossaan Syyriassa. Tuomiojan mukaan YK ei kaikilta osin epäonnistunut, mutta 300 mukana ollutta rauhanturvaajaa on aivan liian pieni joukko Syyrian kaltaiseen maahan. Edes 3000 rauhanturvaajaa ei olisi riittänyt.
Suomen ulko-ja turvalliuuspoltiikka – suunta tulevaisuudessa? -tilaisuus veti salin täyteen Hämeenlinnan Verkatehtaalla 4.maaliskuuta. Yleisön joukossa moni oli huolestunut populististen liikkeiden noususta Euroopassa. Etenkin Italian tuore vaalitulos puhututti. Ministerin mukaan populistiset ja jopa ääriliikkeet ovat huolestuttavia ilmiöitä Euroopassa ja Suomessakin, mutta ne eivät kuitenkaan horjuta millään lailla parlamentaarista järjestelmäämme eivätkä sinällään ole suuri turvallisuusuhka.
Huolestuttavampaa sen sijaan on sosiaalinen syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys, mikä kurittaa nyt erityisesti eteläisen EU:n maita. Nuoret syrjäytyneet miehet on arvioitu yhdeksi sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi Suomessakin.
Suomi on vähiten epäonnistunut maa
Eri maiden tilastollisista vertailututkimuksista ministeri Tuomioja kertoi mieltyneensä erityisesti indeksiin maailman vähiten epäonnistuneista maista. Siinä Suomi komeilee listan kärjessä.
– Olemme siis maailman vähiten epäonnistunut maa. Mielestäni tämä on mainio sijoitus ja arvonimi sikälikin, että siihen sisältyy myös mahdollisuus epäonnistua joissakin asioissa. Parantamisen varaa on aina.
Kaikki Pohjoismaat pärjäsivät kyseisessä tutkimuksessa hyvin. Pohjoismainen yhteistyö elää uutta renessanssia ja sitä arvostetaan myös muualla maailmassa.
Seuraavaksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus järjestetään Jyväskylässä huhtikuussa.
Lue lisää aikaisemmista tilaisuuksista:
Suomeen kohdistuvat uhkat eivät ole sotilaallisia
Kouvolassa keskusteltiin vilkkaasti turvallisuudesta
Pohjoismainen yhteistyö syvenee turvallisuuspolitiikassakin
