Nuorisotyöttömyyden luvut eivät kerro kaikkea
Tilastokeskuksen 11. maaliskuuta järjestämässä seminaarissa käsiteltiin Euroopan talouskriisin heijastuksia elinoloihin. Suomalaisten palkansaajien ansiotaso on noussut kriisistä huolimatta eivätkä luvut nuorisotyöttömyydestä kerro koko totuutta.
Nuorisotyöttömyyden prosenttiluku johtaa helposti harhaan
Jo pitkään on puhuttu Euroopan nuorisotyöttömyyden korkeasta luvusta: Espanjassa ja Kreikassa lukema on yli 50 prosenttia, Suomessakin luku on 20 prosentin pinnassa. Luvusta on usein lähdetty päättelemään suoraan nuorten työttömien määrää, mikä johtaa tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larjan mukaan harhaan.
Työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta (työllisten ja työttömien yhteismäärä). Työttömyysaste ei siis kerro työttömien osuutta koko ikäluokasta vaan ainoastaan työelämässä olevien osuuden. Vanhemmilla ikäluokilla tämä ei aiheuta suuremmin tulkintaongelmia, koska ikäluokka ja työvoima ovat lähes yhteneviä. Nuorissa, 15–24-vuotiaissa, työvoiman ulkopuolelle kuuluvat kuitenkin esimerkiksi opiskelijat.
Suomessa nuorisotyöttömyys on jo lähtenyt laskuun talouskriisin pahimmasta kohdasta ja on tällä hetkellä alle 20 prosentin. Samalla Suomen nuorisotyöttömyysaste on alittanut EU:n keskiarvon, jonka yläpuolella Suomi oli ennen kriisiä.
Näistä työttömistä suomalaisista nuorista yli puolet on opiskelijoita. Vastaavanlainen ilmiö löytyy Pohjoismaista ja Alankomaista, mutta muissa EU-maissa opiskelijoiden osa-aikainen työssäkäynti on huomattavasti harvinaisempaa, jolloin heidän vaikutuksensa nuorisotyöttömyyteen jää myös pois.
Nuorisotyöttömyysprosentin rinnalle muita mittareita
Pitkäaikaistyöttömyydessä Suomi onneksensa pitää häntäsijaa eli meillä on EU:n vähinten nuoria pitkäaikaistyöttömiä, kertoi Liisa Larja seminaarissa.Larja nosti puheenvuorossaan esille mittarit, joilla opiskelijoiden suuri osuus nuorisotyöttömyydestä saataisiin huomioitua. Niin sanottu NEET-aste (Not in Empoloyment, Education or Training) tarkoittaa nuoria, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai kurssilla. Nämä ehdot täyttäviä nuoria oli Suomessa vuonna 2011 ikäluokasta yhdeksän prosenttia eli 57 700 nuorta. Näistä 59 prosenttia (31 400) ilmoitti pääasialliseksi toiminnakseen työttömyyden.
Vertailemalla NEET-astetta ja nuorisotyöttömyyttä saadaan mielenkiintoisia tuloksia. Suomessa ja Saksassa on työssä tai koulutuksessa olemattomia suunnilleen saman verran, vaikka Suomessa työttömyysaste on yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. Espanjassa ja Kreikassa NEET-aste on 20 prosentin tietämillä ja jos siitä poistetaan kotonaan lapsia hoitavat nuoret, on lukema alle 15 prosenttia ikäluokasta. Kuten Larja kirjoittaa artikkelissaan: ”Luku on yli kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna, mutta kaukana siitä virhetulkinnasta, jonka mukaan joka toinen nuori Espanjassa ja Kreikassa olisi työtön.” (Larja: Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla. s 16)
Ansiokehitys ollut Suomessa Euroopan keskiarvoa suurempaa
Kehittämispäällikkö Mika Idman pohti puheenvuorossaan suomalaisten palkansaajien ansiotason kehitystä suhteessa muihin eurooppalaisiin palkansaajiin. Vertailussa olivat mukana EU:n jäsen- ja ehdokasmaat sekä EFTA-valtiot. Vertailuaineistoina olivat vuosien 2006 ja 2010 palkkarakennetutkimus, joka tehdään viiden vuoden välein.
Vertailun perusteella Suomi on pärjännyt kriisin aikana hyvin. Palkansaajien ansiot olivat euromääräisesti tarkasteltuna nousseet kymmenenneltä sijalta kuudenneksi ja ostovoimapariteetilla mitattuna 13. sijalta yhdeksänneksi. Vertailussa on Idmanin mukaan hyvä pitää kuitenkin mielessä eri maiden ominaispiirteet. Palkkaan vaikuttaa muun muassa se, mikä maassa kuuluu työnantajan ja mikä työntekijän maksettaviksi.
Tuloja tarkastelemalla huomataan siis, että ansiot eivät ole reagoineet kriisin aikana yhtä jyrkästi kuin tuotanto, joka laski kriisin alussa ennätyksellisen paljon. Toisaalta vertailuvuoden 2010 jälkeen ansiot eivät ole juurikaan nousseet, itse asiassa vuonna 2011 Suomessa hinnat nousivat enemmän kuin palkat. Idman kirjoittaakin artikkelissaan, että ”kriisin mahdolliset vaikutukset palkkatasoon tullaan näkemään huomattavasti pidemmällä viiveellä.” (Idman: Mitä on tapahtunut eurooppalaisten palkoille? s 43.)
Seminaari pohjautui tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaukseen 1/2013: ”Eurooppalaisten elinolot ja talouskriisi.” Artikkelin lainaukset ovat tästä julkaisusta.
Lisätietoa:
Eurooppalaisten elinolot ja talouskriisi tilastokeskuksen sivuilla
