EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut: mahdollisuudet ovat suuret, mutta tiestä ei tule helppo
Ulkoministeriön ETLA:lta tilaama selvitys kertoo, että suomalaisyritykset odottavat EU:n ja Yhdysvaltain mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutusten olevan Suomen kannalta positiivisia.
ETLA:n Ville Kaitilan mukaan yritysten piirissä EU:n ja Yhdysvaltain mahdollisen sopimuksen vaikutusten arvioidaan olevan selkeän positiivisia. Kuva: Timo IkonenUlkoministeriö tilasi aiemmin talvella Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta selvityksen siitä, miten EU:n ja Yhdysvaltain välinen mahdollinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus vaikuttaisi suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. ETLA:n tutkijoiden Ville Kaitilan ja Markku Kotilaisen tekemä selvitys julkistettiin ulkoministeriön tiloissa perjantaina 15. maaliskuuta.
Selvitystä tilattaessa ei ollut vielä selvää, milloin EU ja Yhdysvallat olisivat ylipäätään valmiita aloittamaan kahdenväliset kauppaneuvottelunsa. Selvityksen ajoitus osoittautui kuitenkin erinomaiseksi: osapuolet ilmoittivat kattavien kauppa- ja investointikumppanuusneuvottelujen aloittamisesta helmikuun puolivälissä.
Molemminpuolinen hyöty
”On useita hyviä syitä sille, miksi EU ja Yhdysvallat päättivät neuvottelujen aloittamisesta juuri nyt”, totesi tilaisuutta isännöinyt eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. ”Tärkeä tekijä oli maailmantalouden luoma momentum: sekä EU että Yhdysvallat etsivät nyt uutta vauhtia talouskasvuunsa.”
Toinen tärkeä tekijä on kansainvälisen vapaakaupan yleinen kehitystrendi. WTO:n laaja kauppaneuvottelukierros (niin sanottu Dohan kierros) on polkenut paikoillaan jo pitkään. Tämän vuoksi vapaakauppaneuvottelut ovat alueellistuneet. Nyt syntymässä on kaksi suurta vapaakauppa-aluetta: Tyynenmeren vapaakauppa-alue ja transatlanttinen vapaakauppa-alue, jatkoi Stubb.
”On useita hyviä syitä sille, miksi EU ja Yhdysvallat päättivät neuvottelujen aloittamisesta juuri nyt”, totesi tilaisuutta isännöinyt eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Kuva: Timo IkonenEU ja Yhdysvallat ovat maailmankaupan mahtitekijät. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu bruttokansantuote (bkt) on 47 prosenttia koko maailman bkt:sta. EU ja Yhdysvallat vastaavat 30 prosentista maailmankaupasta ja 62 prosentista maailman suorista sijoituksista. EU:ssa ja Yhdysvalloissa asuu yhteensä noin 825 miljoonaa ihmistä.
Euroopan komissio on arvioinut, että EU:n ja Yhdysvaltain sopimus kasvattaisi toteutuessaan EU-alueen bkt:tä 0,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2027 saakka. Tämä tarkoittaisi nykytasolla noin 86 miljardin euron vuosittaista piristysruisketta EU-talouteen.
Neuvotteluista ei tule helppoja
EU ja Yhdysvallat ovat nyt siis sopineet periaatteellisella tasolla kauppaneuvottelujen käynnistämisestä. Varsinaiset neuvottelut käynnistyvät myöhemmin kuluvana vuonna. EU valmistelee parhaillaan omaa neuvottelumandaattiaan. Sen odotetaan valmistuvan kesäkuussa ja varsinaisten neuvottelujen pääsevän liikkeelle kesä–heinäkuussa.
Neuvotteluja pohjustaneen asiantuntijaryhmän keskeiset suositukset tuleviin neuvotteluihin liittyvät markkinoillepääsykysymyksiin, sääntely-ympäristöihin sekä laajempiin kansainvälisen kaupan ja globaaleiden markkinoiden sääntöihin ja periaatteisiin.
Vaikka neuvotteluja odotetaan innolla ja niiden suuret mahdollisuudet nähdään, ei niistä tule helppoja, muistutti ministeri Stubb. Keskeiset kiistakysymykset tullevat liittymään maataloustuotteisiin, palveluihin ja julkisiin hankintoihin. ”Neuvottelujen aikataulua on mahdotonta arvioida”, totesi myös ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö Elina Kalkku.
Emeritus-suurlähettiläs Jukka Valtasaari ennusti sääntelykysymyksistä neuvottelujen vaikeinta osuutta: monet Yhdysvaltojen vastuuvirastot ovat poliittisesti riippumattomia eivätkä siksi helposti ohjailtavissa. Oma haasteensa tulee tässäkin tapauksessa olemaan 27 jäsenvaltiosta koostuvan EU:n kantojen yhteensovittaminen, muistutti Valtasaari.
Yhteistyösuunnitelmista huolimatta EU ja Yhdysvallat säilyvät toki myös kilpailijoina. Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikkö Matti Anttonen kiinnitti huomiota Yhdysvalloissa käynnissä olevaan energiavallankumoukseen; kotimaisen kaasuntuotannon ansiosta Yhdysvaltain teollisuuden kilpailukyky heittää Euroopalle jo nyt suuren haasteen.
Suomalaisyritykset näkevät vaikutukset positiivisina
ETLA teki selvitystään varten kyselytutkimuksen suomalaisen yrityselämän keskuudessa. Ville Kaitilan ja Markku Kotilaisen mukaan tutkimuksessa esiin noussut viesti yrityskentästä oli selvä: yritysten piirissä EU:n ja Yhdysvaltain mahdollisen sopimuksen vaikutusten arvioidaan olevan selkeän positiivisia.
Selvitykseen vastasi noin sata yritystä, joista kaksi kolmasosaa edusti teollisuutta, yksi kolmasosa palvelualoja. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen markkinoilla toimivista yrityksistä noin puolet arvioi Yhdysvaltain markkinoiden merkityksen kohtalaiseksi, suureksi tai erittäin suureksi sekä liikevaihtonsa että kannattavuutensa kannalta. Noin puolet vastanneista yrityksistä arvioi EU:n ja Yhdysvaltain mahdollisen sopimuksen vaikuttavan positiivisesti sekä niiden tuotosten arvoon että kannattavuuteen. Kolmasosa arvioi sen lisäävän myös Suomessa tarvittavan henkilöstön määrää.
Kaitila totesi selvityksen osoittaneen, että pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät sopimuksesta suhteellisesti enemmän kuin suuret yritykset. Sopimus voisi siten monipuolistaa ja laajentaa Suomen vientiyritysten kenttää.
Myös kuluttajat ja kansalaiset hyötyisivät sopimuksesta, muistuttivat Kaitila ja Kotilainen. Kaupan, investointien ja liiketoiminnan edellytysten yleisen vapauttamisen seurauksena kansalaisten keskimääräinen aineellinen hyvinvointi kasvaa. Pitkällä aikavälillä vaikutus tulee tulotason nousun kautta. Kaupanesteiden vähentäminen lisää kotitalouksien valintamahdollisuuksia.
Lue myös:
- ETLA:n tiedote Ville Kaitilan ja Markku Kotilaisen selvityksestä ”EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle”
- ETLA:n julkaisu "EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle"
