Huippukokous: talouspolitiikkaan aktiivisia toimia budjettikurin rinnalle
Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14.–15. maaliskuuta päämiehet keskustelivat taloudesta. Teemoina oli EU:n talouden kasvattaminen ja kilpailukyky sekä EMU:n vahvistaminen. Kokouksen jälkeen euroalueen valtiovarainministerit pääsivät omassa kokouksessaan yhteisymmärrykseen Kyproksen 10 miljardin euron tukipaketista.
Talouspolitiikkaan rakenneuudistusten ja budjettikurin rinnalle aktiivisia toimia
Talouspolitiikkaa käsiteltiin huippukokouksessa osana EU-ohjausjaksoa, jolla jäsenvaltiot koordinoivat budjetti- ja kasvupolitiikkaansa. EU-maiden johtajat korostivat talouspolitiikan viittä painopistealuetta, joilla pyritään edistämään kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Erityisen tärkeänä pidettiin nuorisotyöllisyyden lisäämistä, sisämarkkinoiden parempaa toimintaa sekä turhasta sääntelystä luopumista.
Suomea Eurooppa-neuvostossa edusti pääministeri Jyrki Katainen.Tavoitteiden saavuttamiseksi korostettiin sekä rakenteellisten uudistusten että kasvua tukevien toimien tärkeyttä. Tämä tarkoittaa, että tiukan budjettikurin ja kipeiden talousuudistusten ohella haluttiin ilmaista tuki myös kasvua tukeville eli rahaa käyttäville toimille. Se, miten nämä kaksi asiakokonaisuutta saadaan sovitettua yhteen, jää nähtäväksi.
Talousjakson käsittelyssä on seuraavana vuorossa jäsenmaiden antamat selvitykset niistä keinoista, joilla he pyrkivät edellä mainittuihin tavoitteisiin. Komissio käy läpi ehdotukset ja esittää suosituksen toimista jäsenmaille. Nämä suositukset tulevat Eurooppa-neuvoston käsittelyyn kesäkuun huippukokouksessa.
Pankkiunionin valmistelu etenee
Talouspolitiikassa käsiteltiin myös EMU:n syventämistä eli pankkiunionia. Pankkiunioniin liittyvien pankkivalvonnan, kriisinratkaisumekanismin, pääomavaatimusten ja talletussuojan todettiin kaikkien edenneen.
Pankkivalvonnasta toivottiin saavutettavan lopullinen neuvotteluratkaisu neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä lähiviikkojen aikana. Valvonnan saaminen toimintaan on tärkeää, jotta Euroopan vakausmekanismi EVM voi aloittaa apua tarvitsevien pankkien suoran pääomittamisen ilman että lainat rasittavat valtioiden taloutta.
Neuvosto asetti tavoitteeksi saavuttaa kesäkuuhun 2013 mennessä yhteisymmärrys kansallisten pankkien kriisinratkaisumekanismien ja talletussuojien harmonisoinnista. Tähän liittyen komissio aikoo kesän aikana tehdä esityksen pankkivalvontaan osallistuvien valtioiden yhtenäisestä kriisinratkaisumekanismista, joka perustuisi finanssisektorilta perittäviin osuuksiin ja suojelisi veronmaksajia kriisitilanteessa.
Pankkien uusista pääomavaatimuksista (CRD 4) toivottiin sopua neuvoston ja parlamentin välille maaliskuun loppuun menneessä.
Kokouksessa hyväksyttiin myös Eurohuippukokousten järjestämistä koskevat säännöt, jotka ovat osat tämän vuoden alussa voimaan astunutta finanssipoliittista sopimusta.
Kyproksen tukipaketti sai muotonsa
Kyproksen tukipaketin lopputulos vastasi Suomen tavoitteita: rahanpesuvastaisten toimien täytäntöönpanon varmistaminen, sijoittajavastuun toteutuminen, pankkisektorin rakenteiden tervehdyttäminen ja uskottavat toimet velkakestävyyden saavuttamiseksi olivat osa pakettia.Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen Brysselissä euromaiden valtiovarainministerit ottivat kokoushuoneen omaksensa ja alkoivat käsitellä Kyproksen tukipakettia. Vuorokauden kestäneen neuvottelun tuloksena paketista saatiin sopimus lauantaina 16. maaliskuuta.
Ohjelman keskeisenä elementtinä on kertaluonteinen maksu pankkitalletuksille. Maksu on yli satatuhatta euroa sisältävistä talletuksista 9,9 prosenttia talletussummassa ja satatuhatta euroa alittavista talletuksista 6,75 prosenttia. Sopimuksen mukaan myös pankkien osakkeenomistajat menettävät omistuksena ja pääomalainoja antaneet menettävät sijoituksensa. Muita ehtoja oli pankkitalletusten korkotulojen verojen korottaminen, yhteisöveron korottaminen ja Kyproksen valtion omaisuuden yksityistäminen. (Päivitys: Kyproksen parlamentti hylkäsi tukipakettiehdotuksen 19. maaliskuuta ja tällä hetkellä neuvottelut asian ratkaisemiseksi ovat kesken.)
Ohjelman tavoitteena on Kyproksen pankkijärjestelmän uudelleenjärjestely ja tervehdyttäminen vastaamaan euroalueen keskimääräistä kokoa suhteessa kokonaistuotantoon sekä sen pääomittaminen.
Ohjelman kiinteänä osana on jo aiemmin päätetty rahanpesuvastaisten säännösten toimeenpano. Mikäli säädösten toimeenpanossa ilmenee puutteita, niiden korjaaminen tulee osaksi ohjelman ehtoja ja ehtojen noudattamatta jättäminen katkaisee lainanmaksun Kyprokselle.
Lainaohjelmaan on tarkoitus saada osallistumaan myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, ja sen johto onkin kertonut esittävänsä ohjelman hyväksymistä johtokunnallensa. Samalla Kypros jatkaa neuvotteluja Venäjän kanssa rahoitusjärjestelyistä Kyprokselle.
Ohjelman kokonaissummaksi sovittiin enintään kymmenen miljardia euroa. Euroalue osallistuu sen rahoittamineen EVM:n ja IMF:n kautta.
Lue lisää:
Eurooppa-neuvoston 14.-15.3.2013 päätelmät
Valtiovarainministeriön tiedot Kyproksen ohjelmasta
Talouspolitiikan EU-ohjausjakso
Eurohuippukokousten työskentelyn järjestämistä koskevat säännöt
