Suomi valmistautuu EU:n 202020-vaateiden täyttämiseen
Energia- ja ilmastopolitiikkaa käsiteltiin EU Arjessa tapahtuman seminaarissa Porissa 15. maaliskuuta.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka nousee asialistalle kun eduskunta saa selonteon kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksestä vielä tänä keväänä. Strategialla varmistetaan, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. Samalla valmistellaan tietä kohti pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. Taustalla on EU:n niin sanottu 202020-paketti, jolla jäsenmaat pyrkivät yhdessä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, lisäämään uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta.
Tavoitteena hiilineutraali yhteiskunta
Käsillä oleva selonteko esittelee 120 strategista linjausta, jotka koskevat Suomen kantoja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi käsitellään, energiatehokkuutta, varautumista kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiä lisätoimia, kuluttajatoimien ohjausta, turpeen käytön hallittua vähentämistä, reagointia eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamista ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä.
Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Strategian mukaan kasvihuonekaasupäästöjä pitäisikin Suomessa vähentää vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Jo nyt nähdään, että Suomen uusiutuvan energian 38 prosentin tavoite energian loppukulutuksesta vuonna 2020 on täyttymässä. Muun muassa tuulivoiman tavoitteeksi asetetaan strategiassa noin yhdeksän terawattituntia vuonna 2025, kun vielä vuonna 2008 tavoite vuodelle 2020 oli kuusi terawattituntia.
Strategiassa esitellyin keinon energian loppukulutuksen kasvua taitetaan energiatehokkuutta parantamalla niin, että vuonna 2020 kulutus olisin enintään 310 terawattituntia. Vuonna 2010 kokonaiskulutus oli 323 terawattituntia.
EU:n yhteiset energiamarkkinat vielä kesken
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja sen vaikutukset suomalaisten arkeen puhuttivat maaliskuun puolivälissä Porissa järjestetyssä EU arjessa –tapahtumassa.
Yle Satakunta haastatteli EU arjessa Porin tapahtumassa apulaisyksikönpäällikkö Eero Ailiota (keskellä). Vasemmalla Euroopan komission Suomen-edustuston vs. päällikkö Sari Artjoki.– Tavoitteena on, että EU:ssa olisi ensi vuonna 2014 toimivat, yhteiset energiamarkkinat, kertoi komission energiapääosaston apulaisyksikönpäällikkö Eero Ailio tulevasta.
– Meillä on EU:ssa edelleen 18 jäsenmaata, joissa on voimassa energian, erityisesti sähkön, jonkinasteista hintasäännöstelyä, Ailio muistutti.
Ailion mukaan markkinoiden avaaminen energiasektorilla tuo paitsi kilpailua myös investointeja. Komissiolta onkin tulossa aivan lähiaikoina energiapolitiikan Vihreä kirja. Komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja.
EU:n energiamarkkinoiden avautumisen merkitystä painotti myös Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Riku Huttunen:
– EU:lla on aloite energia-alan sääntelyssä. Nyt luodaan markkinoita, joilla on yhteiset pelisäännöt.
EU:n energiapolitiikalta toivotaan ennakoitavuutta
Kansanedustaja Ari Jalonen (PS) ja Pia Kauma (Kok) kertoivat EU arjessa tapahtumassa mietteitänsä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Tilaisuutta juonsi Ylen toimitttaja Teemu Kahila.– Suomen vahvuus on monipuolinen energiantuotanto, mutta emme ole läheskään energiaomavaraisia, muistutti Porissa puhunut kansanedustaja Pia Kauma.
Selonteossa todetaan, että esimerkiksi sähköntuotannon kohdalla Suomi on voimakkaasti riippuvainen tuonnista varsinkin kylmimpinä talvikuukausina.
Energiaomavaraisuus, energiantuotannon ja siirtolinjojen omistus sekä EU:n energiapolitiikan tulevaisuus puhuttivatkin Porissa. Keskustelussa nousi vahvasti esiin se, että EU:n energiapolitiikan tulee osaltaan tuottaa myös hyvinvointia ilmastotavoitteiden täyttämisen ohella.
Porin Energian toimitusjohtaja ja Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Rintanen peräänkuulutti EU:n energiapolitiikan parempaa ennakoitavuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi epätietoisuus EU:n päästökaupan tulevaisuudesta vaikuttaa suoraan energia-alan investointeihin.
– Nyt olisi tärkeää arvioida mitä tapahtuu vuosina 2030-2050, koska alan investoinnit ovat pitkälle tulevaisuuteen suuntaavia.
– Suomi saavuttaa 202020-tavoitteet, mutta kaikki jäsenmaat eivät siinä välttämättä onnistu, ennakoi Rintanen.
Lue lisää:
Kuukauden kysymys: Miten talouskriisi on vaikuttanut EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan?
Porin EU arjessa -tapahtuman 15.3. 2013 valokuvia Flickrissä
