Twinning – EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikkaa käytännössä

Twinning-hankkeiden tavoitteena on edistää Euroopan unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikan tavoitteita. EU-jäsenyyttä hakeville maille tarjotaan ohjelman kautta mahdollisuutta saada apua EU-lainsäädännön harmonisoimisessa sekä hallinnon kehittämisessä. Hallinnollista toimintakykyä pidetään yhtenä Euroopan unionin jäsenyyden ehdoista – niin sanottujen Kööpenhaminan jäsenyyskriteerien lisäksi.

EU:n naapuruuspolitiikka taas ei tähtää naapuruusmaan EU-jäsenyyteen, vaan sen tarkoituksena on tukea rauhaa ja vakautta EU.n lähialueilla. Lisäksi tavoitteena on saada naapuruusmaiden kanssa aikaan laaja yhteistyösopimus, joka edistää kaupallista yhteistyötä. Naapuruusmaiden kanssa toteutettavilla Twinning-hankkeilla pyritään lähentämään lainsäädäntöä ja hallinnollisia käytäntöjä sekä syventämään yhteistyötä Euroopan unionin kanssa tarjoamalla apua ja poliittista tukea.

Suomen koulutusosaaminen kysyttyä Twinning-toiminnassakin

Suomi on osallistunut Twinning-hankkeisiin muun muassa Makedoniassa. Kuvassa hankeasiantuntija Heidi Lempinen UM, osastopäällikkö Radica Koceva CFCD, alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa TEM, neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen TEM.

Twinning-toiminta käynnistyi EU:ssa vuonna 1998 ja Suomi on ollut aktiivisesti mukana toiminnassa alusta lähtien, monilta eri hallinnon aloilta. Toistaiseksi suomalaisia  Twinning-hankkeita on toteutettu yhteensä 154 kappaletta. Aktiivisia oallistujia ovat olleet esimerkiksi Kehittämiskeskus HAUS, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, työ- ja elinkeinoministeriö, Tulli ja Ilmatieteen laitos.

Toiminnan alkuvaiheissa Suomi osallistui julkisen hallinnon kehittämishankkeisiin erityisesti EU-jäsenyyteen valmistautuvissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Nykyisin Suomen kumppanimaita Twinning-hankkeissa ovatkin usein juuri Baltian maat ja muun muassa Saksa. Viime vuosina hankkeet ovat suuntautuneet myös kauemmaksi. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on suomalais-saksalainen Egyptin koulutuksen laadun parantamishanke, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa.

Vertaistukea virkamiesten kesken

Kuva Twinning-hankkeen avajaistilaisuudesta Kairossa. Kuva: UM.

Twinning-toiminnan 15-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistiin 9. huhtikuuta arvio hankkeiden vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. ”Suomenlahdelta Euroopan laidoille” –raportin mukaan toiminnan yhtenä erityisvahvuutena on yhteistyö ja verkostoituminen eri maiden virkamiesten välillä. Hankkeisiin osallistuneilta virkamiehiltä saatu palaute on ulkoministeriön Twinning-asiantuntija Heidi Lempisen mukaan ollut innostunutta. Osallistujat ovat olleet motivoituneita ja yhteistyö on usein jatkunut hankkeen päätyttyäkin.

– Talouskriisi on kuitenkin välillisesti vaikuttanut myös Twinning-toimintaan. Tiukkenevat resurssit valtionhallinnossa voivat vaikuttaa virastojen päätöksiin lähetä mukaan hankkeisiin. Tosiaalta olisi tärkeää muistaa, että hankkeet ovat tehokas tapa kehittää EU-ehdokasmaiden hallintoa jäsenyyskuntoon. Sillä on merkitystä myös kriisien ennaltaehkäisyssä, toteaa Heidi Lempinen.

Hankkeista saadut yhteydet ja vaikutuskanavat hyödyttävät myös tulevassa EU-yhteistyössä. Hankkeiden kautta on lisäksi saatu tietoa muiden maiden hyvistä käytännöistä. Hyöty on siis aina molemminpuolista.

Lue lisää:

EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeet ulkoministeriön verkkosivuilla

Suomenlahdelta Euroopan laidoille-raportti, pdf.