Sininen lippu, hymni ja Strasbourg – mikä on Euroopan neuvosto
Euroopassa on useita erilaisia yhteistyöjärjestöjä; Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto. Nämä voivat herkästi mennä sekaisin, etenkin Euroopan neuvosto ja EU mielletään usein samaksi asiaksi. Näin ei kuitenkaan ole.
EN on vuonna 1949 perustettu vanhin eurooppalaisen yhteistyön järjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa tavoitteena ehkäistä maailmansodan kauhujen toistuminen. Perustamisjäseninä oli 10 valtiota, mistä jäsenmäärä laajentui pikkuhiljaa nykyiseen 47 jäsenvaltioon. Suomi liittyi järjestöön 5. toukokuuta 1989, järjestön 40-vuotissyntymäpäivänä.
Tehokas ihmisoikeuksien valvontajärjestelmä
Monet nykyisin EU:hun yhdistettävistä symboleista ovat alunperin tulleet käyttöön Euroopan neuvoston toimesta. Neuvosto otti 1955 käyttöönsä lipun, jossa on kaksitoista kultaista tähteä sinisellä pohjalla. Saman lipun otti käyttöönsä 1986 silloinen EY, nykyinen EU. Molemmat järjestöt ovat myös ottaneet käyttöönsä Euroopan hymnin, neuvosto vuonna 1972 ja EY vuonna 1985. Itse asiassa yksikään maa ei ole liittynyt Euroopan unioniin kuulumatta ensin Euroopan neuvostoon.Euroopan neuvoston tärkeimmäksi toimintakentäksi muodostui alusta lähtien ihmisoikeudet, joista tärkeimpänä ilmentymänä on 4. marraskuuta 1950 allekirjoitettu ja 1953 voimaanastunut Euroopan ihmisoikeussopimus. Sopimus on historiallinen sillä sen myötä valtiot luopuivat ensimmäistä kertaa osasta suvereniteettiaan ylikansallisen tuomiovallan hyväksi. Sopimuksesta ja sen valvontajärjestelmästä onkin tullut tehokkain ihmisoikeuksien valvonta- ja edistämisjärjestelmä.
Vuoden 1993 Wienin huippukokouksessa järjestön peruslähtökohdiksi määriteltiin moniarvoisen demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja edustaminen. Myöhemmissä huippukokouksissa sitoutuminen näihin arvoihin on vahvistettu.
Ihmisoikeuksien lisäksi järjestön toimintakentästä muodostui varsin laaja, sen ulkopuolelle jäivät oikeastaan vain puolustus- ja talousasiat. Tärkeiksi teemoiksi nousivat kulttuuri- ja sosiaaliset asiat. Ensimmäistä säädeltiin jo vuonna 1954 hyväksytyllä kulttuuriyleissopimuksella. Sosiaalisia asioita taas säädellään vuonna 1961 allekirjoitetulla sosiaalisella peruskirjalla, jota on myöhemmin täydennetty ja uusittu.
Muita tärkeitä sopimuksia ja valvontajärjestelmiä ovat osittaissopimuksella perustettu Demokratiaa oikeusteitse -komissio eli niin sanottu Venetsian komissio, joka tarjoaa pyynnöstä apuaan perustuslakien ja lainsäädännön uudistamisessa. Rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI puolestaan tarkastelee ja arvioi jäsenmaiden lainsäädäntöä, politiikka ja muita keinoja, joita ne käyttävät rasismin vastaisessa taistelussa.
Euroopan neuvoston korruptiota koskevien siviilioikeudellisen ja rikosoikeudellisen sopimuksen soveltamista valvoo GRECO, joka on avoin myös järjestöön kuulumattomille valtioille eikä toisaalta järjestön jäsenien ole pakko liittyä siihen. MONEYVAL on neuvostoon kiinteästi kuuluva rahanpesua ja terrorismin rahoittamista tutkiva monitorointimekanismi.
Miten järjestö toimii
Euroopan neuvosto on kansainvälinen järjestö, joka luo sitovia normeja. Normeja luodaan ennen kaikkea erilaisin yleissopimuksin, joista tärkeimpiä varten on luotu myös kansainväliset valvontajärjestelmät. Joihinkin sopimuksiin voivat liittyä myös EN:n ulkopuoliset valtiot. Ministerikomitea voi myös hyväksyä osittaissopimuksia, joihin liittyvät vain halukkaat valtiot.
Päätösten valmistelu ja tekeminen EN:ssä tapahtuu usealla eri tasolla. Asioita valmistellaan 26 eri johtokomiteassa, joihin jokainen valtio nimeää 1–2 virkamiestä asianomaisesta ministeriöstä. Johtokomiteoiden alaisuudessa työskentelee asiantuntijaryhmiä, jotka koostuvat eri maiden virkamiehistä, riippumattomista asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista.
Päätösvaltaa järjestössä käyttää ministerikomitea, joka koostuu jäsenmaiden ulkoministereistä ja heidän sijaisistaan, maiden pysyvistä edustajista eli suurlähettiläistä. Pysyvät edustajat kokoontuvat viikoittain ministerikomiteassa, jonka alaisuudessa kokoontuvat myös raportointiryhmät keskittyen EN:n eri toimialoihin. Ulkoministerikokouksia järjestetään kerran vuodessa.
Euroopan neuvoston vahvuutena on 47 erilaisen jäsenvaltion tuominen saman pöydän ääreen tekemään yhteistyötä. Kuvassa parlamentaarisen yleiskokouksen istuntosali, joka toimi myös Euroopan parlamentin istuntosalina vuoteen 1999.Parlamentaarinen yleiskokous on neuvoston neuvoa-antava ja aloitteita tekevä elin. Se koostuu jäsenmaiden parlamenttien nimeämistä kansanedustajista. Jäseniä yleiskokouksessa on 318 ja varajäseniä saman verran. Suomella on viisi varsinaista ja viisi varajäsentä
Paikallis- ja aluehallinnon kongressi on neuvoa-antava elin, joka koostuu jäsenmaiden paikallis- ja aluehallinnon edustajista.
Tärkeä toimielin neuvostossa on sen yhteydessä toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka käsittelee valituksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisista toimista.
Neuvostolla on myös oma sihteeristönsä, joka vastaa päivittäisestä toiminnasta. Sihteeristöä johtaa parlamentaarisen yleiskokouksen viideksi vuodeksi valitsema pääsihteeri. Tällä hetkellä pääsihteerinä toimii norjalainen Thorbjørn Jagland.
Ei-juridisena elimenä järjestössä on myös ihmisoikeusvaltuutettu, joka seuraa ja raportoi ihmisoikeuksien toteutumisesta ja voi kiinnittää huomiota puutteisiin lainsäädännössä tai käytännöissä. Ihmisoikeusvaltuutettuna toimii tällä hetkellä latvialainen Nils Muižnieks
Suomen toiminta EN:ssä
Euroopan neuvoston tavoitteet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja edistämisestä ovat myös Suomen ulkopolitiikan keskeisiä tavoitteita. Euroopan neuvoston tavoitteissa onnistuminen lisää myös Suomen turvallisuutta.
Suomi haluaa tukea EN:a koko Euroopan kattavana järjestönä, joka on läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin ja ETYJ:n kanssa. Tätä tavoitetta Suomi tukee EN:n budjetin kautta, mutta myös osallistumalla neuvoston erityishankkeiden tukemiseen rahallisesti ja lähettämällä virkamiehiä hankkeisiin.
Euroopan neuvoston sivut (englanniksi)
Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostoon
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (englanniksi)
