Arktinen neuvosto näytti EU:lle keltaista valoa
Arktisen politiikan hallitusten välinen yhteistyöelin Arktinen neuvosto vahvistuu kuudella uudella tarkkailijajäsenellä. Kiirunassa viime viikolla pidetyssä ulkoministerikokouksessa vihreän valon saivat Kiina, Intia, Etelä-Korea, Japani, Singapore ja Italia. Euroopan unionille valo on sen sijaan keltainen.
Unionin tarkkailija-aseman lopullista vahvistamista lykättiin lähinnä Kanadan vaatimien lisäselvitysten vuoksi. Erimielisyys koskee virallisesti hyljetuotteiden kauppaa EU-alueella. Kanadalaiset loukkaantuivat EU:n päätöksestä puuttua inuiittien perinteiseen elinkeinoon.
Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan tehty päätös on EU:lle myönteinen, mutta ehdollinen. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Catherine Ashton ja meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Maria Damanaki kommentoivat Kiirunan päätöstä myönteisesti ja lupasivat nopeita ratkaisuja Kanadan huolenaiheisiin.
Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on tyytyväinen kokouksen antiin; Ruotsin puheenjohtajakaudella on saatu paljon aikaan. Neuvoston pysyvä sihteeristö on aloittanut toimintansa ja tieteelliset työryhmät ovat tehneet hyvää työtä. Tuomioja nostaa esille myös kokouksessa allekirjoitetun jäsenmaita sitovan öljyntorjuntasopimuksen.
– Suomi toivoo arktisen neuvoston kehittyvän täysimittaiseksi kansainväliseksi järjestöksi, jolloin sen painoarvo edelleen kasvaa. Pidämme tervetulleena taloudellisen yhteistyön vahvistamista. Suomi esittää ministerikokousten aihepiirien laajentamista koskemaan ulko- ja ympäristöministereiden lisäksi myös liikennettä, kulttuuria, opetusta ja tutkimusta.
Arktinen talousfoorumi syntyy
Arktinen neuvosto ryhtyy valmistelemaan arktisen talousfoorumin perustamista. Asiaa valmistelemaan nimetään asiantuntijatyöryhmä. Tavoitteena on kehittää pelisääntöjä ja lisätä elinkeinoelämän yhteistyötä.
Kiirunan kokous vauhdittaa erityistyöryhmillä myös öljyntorjunnan toimintaohjelman laatimista, noki- ja metaanikaasujen vähentämistä ja tieteellisen yhteistyön lisäämistä.
Kanada puheejohtajaksi
Seuraavat kaksi vuotta Arktinen neuvosto työskentelee Kanadan johdolla. Puheenjohtajuusohjelman nimenä on ”Pohjoisen asukkaiden elinolojen kehittäminen”. Painopisteitä ovat arktisen merenkulun turvallisuuden parantaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä pohjoisten kaupunkien ja kylien kehittäminen.
Kanadalaiset ovat huolissaan muun muassa kasvavan matkailun, erityisesti risteilymatkailun, turvallisuudesta ja yhteensopivuudesta luonnonolosuhteiden kanssa. Alkuperäiskansojen kulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen turvaamiseen ja kehittämiseen halutaan myös panostaa.
Historiaa ja visioita
Kiirunan kokoukseen päättynyt Ruotsin puheenjohtajuus päätti vuonna 1996 alkaneen neuvoston jäsenmaiden puheenjohtajakierroksen. Ulkoministerit huomioivat historiallisen tapahtuman hyväksymällä erityisen ”Arktinen tulevaisuus” –julistuksen, jossa hahmotellaan Kanadan johdolla alkaneen uuden kierroksen haasteita.
Arktinen neuvosto ja sen jäsenvaltiot aikovat panostaa erityisesti yhteistyön lisäämiseen, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Mutta samalla arktisen alueiden luonnonvarojen kestävää hyödyntämästä. Jäsenmaat lupaavat, että arktinen ääni kuuluu entistä voimakkaampana.