Euroopan talouskriisi
EU-johtajat sopivat tammikuun lopussa talousliitosta. Neuvotteluihin osallistuivat myös ERVV:n johtaja Klaus Regling, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn. Kuva: Euroopan unionin neuvostoEuroopan taloutta horjuttavan kriisin juuret ovat kahtaalla. Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta alkoi rahoitusmarkkinoiden kriisi, joka huipentui investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon syyskuussa 2008. Oma roolinsa on ollut euromaiden löyhällä rahankäytöllä ja EU:n rahaliiton niin sanotuilla valuvioilla.
Kaikki alkoi asuntolainoista
Maailmanlaajuiseen taantumaan johtanut tapahtumaketju sai alkunsa Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakuplasta, joka pääsi syntymään alhaisen korkotason ja siitä seuranneen keinottelun takia. Tilannetta pahensi se, että asuntolainoja tarjottiin liittovaltion painostuksesta yhä vähävaraisemmille ihmisille.
Asuntolainapankit pyrkivät pienentämään epävarmojen lainojen riskiä myymällä myöntämiään lainoja uusia sijoituskohteita kärkkyneille investointipankeille. Investointipankit – kuten Bear Sterns ja Merrill Lynch – taas tarttuivat auliisti tilaisuuteen päästäkseen käsiksi valtaviin asuntolainamarkkinoihin. Ne paketoivat asuntolainoista arvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia ja myivät niitä jälleen eteenpäin sijoittajille ympäri maailman. Johdannaiset kävivät kaupaksi, koska ne saivat luottoluokittajilta useimmiten korkeimman AAA-luokituksen.
Vuonna 2006 asuntojen hinnat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Yhä useammat asuntovelalliset jättivät lainaeränsä maksamatta, ja asuntolainoja myöntäneet pankit ajautuivat nopeasti vaikeuksiin. Keväällä 2007 monet asuntolainapankit kaatuivat ja veivät mukanaan pohjan investointipankkien käymältä johdannaiskaupalta. Vuoden 2008 alkupuolella lukuisat investointipankit ilmoittivat jättimäisistä luottotappioarvioistaan. Kaaos huipentui 14. syyskuuta, kun Lehman Brothers hakeutui yrityssaneeraukseen.
Maailmanlaajuiselta lamalta välttyäkseen Yhdysvaltojen liittovaltio ja monet EU-maat tukivat vuoden 2009 aikana hätään joutuneita pankkejaan erilaisin avustuspaketein.
Talouskriisi tulee Eurooppaan
Yhdysvaltojen finanssikriisi painoi maailmantalouden taantumaan. Talouden liike hidastui, kun finanssikriisin pelästyttämät pankit tulivat varovaisemmiksi lainojensa myöntämisessä, ja yritykset alkoivat vastaavasti lykätä investointejaan. Kuvaavaa on, että viennistä riippuvaisen Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 edellisvuodesta ennätykselliset kahdeksan prosenttia.
Taantuma heijastui väistämättä myös kansantalouksiin. Talouden hyytyminen vähensi verotuloja, mutta valtioiden menot kasvoivat yhä. Vaikka valtiot ovat tiukentaneet taloudenpitoaan, lainarahan tarve on silti kutakuinkin ennallaan. Pulaan joutuneille pankeille annetut tukipaketit ovat osaltaan syventäneet valtioiden ahdinkoa.
Euroopan maiden velkataakka ei kuitenkaan johdu vain talouskriisistä. Euroopassa on eletty yli varojen koko 2000-luku. Varsinkin euroalueen eteläiset ongelmamaat ottivat huomattavan paljon velkaa liityttyään euroon 2000-luvun alussa. Nämä maat, kuten Kreikka ja Espanja, saivat lainaa samalla korolla kuin muut euromaat, koska EKP katsoi kaikkien euroalueen valtioiden velkapaperien olevan yhtä hyviä vakuuksia.
Varsinaiseksi velkakriisiksi Euroopan tilanne kehittyi vuonna 2009 Yhdysvaltojen finanssikriisin, maailmantalouden taantuman ja sijoittajien lisääntyneen varovaisuuden nostettua Euroopan korkotasoa.
Kriisin syvyys alkaa paljastua
|
– ERVV hankkii rahoituksen markkinoilta ja euromaat takaavat lainat. – Alkuperäistä 440 miljardin euron takausta korotettiin kesäkuussa 2011 780 miljardiin euroon. – Suomen osuus takauksista on 17,2 miljardia euroa (tammikuu 2012) – Hallitus on ilmoittanut, ettei se suostu lisäkorotuksiin. |
Vuoden 2009 lokakuussa vuosia yli varojensa elänyt Kreikka ajautui umpikujaan. Maan vasta valittu hallitus ilmoitti, että Kreikan julkisen talouden alijäämä oli selvästi ilmoitettua suurempi. Sijoittajien luottamus maan kykyyn selviytyä lainakoroistaan alkoi nopeasti laskea; maan luottoluokitusta alennettiin joulukuussa.
Velkakriisin leviämisen estämiseksi Kreikalle myönnettiin 45 miljardin euron lainaohjelma maaliskuussa 2010. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vakauttamaan maan tilannetta. Toukokuun 2. päivänä euromaat myönsivät uuden, 110 miljardin euron laina- ja sopeutusohjelman, jonka ehtona Kreikan oli toteutettava rankka säästökuuri.
Euroryhmä päätti 9. toukokuuta perustaa rahaston eli Euroopan rahoitusvakausvälineen, ERVV:n, jonka kautta ongelmiin ajautuneille maille voidaan myöntää lainoja euromaiden takauksella. Päivää myöhemmin Euroopan keskuspankki käynnisti euromaiden joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman keskittyen erityisesti Kreikan joukkovelkakirjalainoihin.
28. marraskuuta euromaat hyväksyivät Irlannin avunpyynnön ja myönsivät maalle 67,5 miljardin euron lainaohjelman.
Velkakriisi laajenee koko euroalueelle
Euroryhmä sopi helmikuun puolivälissä pysyvän kriisimekanismin perustamisesta väliaikaisten vakausvälineiden tilalle. Eurooppa-neuvosto päätti Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta huippukokouksessa 24.–25. maaliskuuta 2011.
|
– Syksyllä 2012 käyttöön otettava EVM korvaa nykyiset vakautusvälineet (ERVV ja ERVM). – EVM:n lainanantokyky on 500 miljardia euroa. – Suomen osuus on 12,6 miljardia euroa, josta maksettua pääomaa 1,44 miljardia euroa (helmikuu 2012). |
Keväällä 2011 oli Portugalin vuoro pyytää hätärahoitusta; 78 miljardin euron lainapaketti hyväksyttiin kuukautta myöhemmin.
Heinäkuussa 2011 velkakriisi laajeni Italiaan. Sijoittajien luottamus maan maksukykyyn alkoi heikentyä ja lainakorot vastaavasti nousta. Elokuun 4. päivä EKP käynnisti uudelleen joukkovelkakirjojen osto-ohjelman painottaen tällä kertaa Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainoja.
Euroalueen päämiehet hyväksyivät 26. lokakuuta 2011 uuden toimenpideohjelman euroalueen rahoitusmarkkinakriisin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyivät muun muassa Kreikan yksityistä rahoitusta koskeva velkasaneeraus, rahoitusmekanismien tehostamisen periaatteet ja talouspolitiikan koordinaation kehittämistä pidemmällä aikavälillä koskevat periaatteet. Suomen vakuusjärjestely oli jo aiemmin hyväksytty osaksi Kreikan uutta lainaohjelmaa.
Joulukuun alussa 2011 järjestetyssä EU-huippukokouksessa päätettiin solmia talouspoliittinen sopimus, joka tiukentaa EU-maiden talouskuria ja vahvistaa kriisimekanismeja. Samalla Euroopan vakausmekanismin käyttöönottoa päätettiin aikaistaa seuraavan vuoden kesään. Sopimus vahvistettiin huippukokouksessa 30.1.2012. Sopimuksen ulkopuolelle jäivät Iso-Britannia ja Tšekki.
Euromaiden välinen yhteistyö kriisinhoidossa tiivistyy
Eduskunta hyväksyi sopimuksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta 21.6.2012. Suomen osuus EVM:n pääomasta on 1,7974 % eli 1,44 Mrd euroa.
Juhannuksen jälkeen Espanja samoin kuin Kypros esittivät euromaille virallisen avunpyynnön kriisilainojen saamiseksi pankkiensa pelastamiseksi.
Kesäkuun lopulla Eurooppa-neuvosto sopi euroalueen pankkeja koskevan valvontamekanismin perustamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Tarkkaan harkituin ja tiukoin ehdoin valvontamekanismi mahdollistaisi pankkien suoran pääomittamisen EU:n pysyvästä rahoitusvakausmekanismista eli EVM:stä.
Heinäkuussa eurooppalaiset valtionvarainministerit vahvistivat käynnistävänsä vuosina 2013-2013 kokeiluluontoisen projektibondi–hankkeen. Sillä kehitetään mm. energiantuotantoa, liikenneverkkoja sekä tietoliikennettä. Euroryhmä päätti Espanjan tukemisesta lyhyellä aikataululla.
Euroryhmä hyväksyi Espanjan lainaohjelman 20.7.2012. Pankkijärjestelmän tervehdyttämiseen tarkoitetun lainoituksen kesto on 18 kuukautta ja enimmäismäärä 100 miljardia euroa.
