Valtioneuvoston EU-selonteko valmistunut
Valtioneuvosto on valmistellut kevään mittaan eduskunnalle annettavaa EU-selontekoa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoi viime viikolla Turussa pidetyssä keskustelutilaisuudessa selonteon olevan nyt valmis. Sen odotetaan luovan pohjaa EU-keskustelulle pitkälle syksyyn. Tuomioja painotti selonteon katsovan pidemmälle EU:n tulevaisuuteen kuin vain yhä jatkuvaan talouskriisiin. Siinä käsitellään muun muassa EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön kehittämistä Suomen kannalta.
– Pidän Euroopan suurimpana sisäisenä uhkana nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä, arvioi Tuomioja EU:n turvallisuushaasteita.
Minkälainen on pohjoismaiden kuva YK:ssa?
Suomen kisa turvaneuvostopaikasta nousi Eurooppatiedotuksen tilaisuudessa jälleen esiin. Kommenttipuheenvuoron esittänyt kansanedustaja Stefan Wallin katsoi, että turvaneuvostopaikan ohi meno ei ollut Suomelle mikään suuri katastrofi.
– Näihin maailmanpolitiikan euroviisuihin pitää vain osallistua ja Suomi hoiti kampanjansa hyvin, arvioi Wallin.
Viime vuosina pohjoismaat ovat joutuneet arvioimaan uudelleen kuvaansa YK:ssa. Myös Islannilla ja Ruotsilla on ollut epäonnea kun on käyty kisaa tärkeistä paikoista.
– Pohjoismaat tunnetaan ihmisoikeuksien ja naisten aseman puoltajina sekä osaavina rauhanvälittäjinä. Tämä saattaa joskus näyttäytyä ulos niin, että meitä pidetään vähän saarnaajina. Valtaosalla maailman hallituksista kyseiset asiat eivät ole mitään prioriteetteja, analysoi ulkoministeri Tuomioja tilannetta.
Tuomiojan mukaan ilmapiiri on koventunut, mutta on silti tärkeää jatkaa näiden pohjoismaille tärkeiden tavoitteiden ajamista. YK-kuvaan liittyvä itsetutkiskelu on käynnissä ja jatkuu kaikissa pohjoismaissa.
Pohjoismaat valmiita turvaamaan rauhaa Syyriassa
Suomen maine rauhanturvaajana on maailmalla edelleen vahva. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten hyvin suomalaiset rauhanturvaajat otettiin hiljattain vastaan Libanonissa.
Turkulaisyleisöä huoletti Afganistanin ja erityisesti Syyrian tilanne ja Suomen osallistuminen rauhanturvaamiseen.
– Afganistaniin ei menty mistään Nato-solidaarisuudesta, vaan jotta voitaisiin tukea maata, kertasi ulkoministeri Erkki Tuomioja ISAF-operaation syntyhistoriaa.
– Haluamme jatkossakin tukea Afganistanin kehitystä ja siviilikriisinhallintaa. Ei ole ollut väärin, että olemme olleet mukana.
Myös kansanedustaja Stefan Wallin puolsi voimakkaasti Suomen osallistumista Afganistanissa:
– Jokainen afganistanilaistyttö, joka saa käydä koulua, on Suomen avun arvoinen.
Syyrian konfliktille ei tällä haavaa näy loppua eikä näin ollen myöskään YK-johtoista rauhanturvaamisoperaatiota ole näköpiirissä. Turussa sivuttiin kuitenkin tulevaisuutta jos ja kun Syyrian tilanne jonain päivän rauhoittuu.
Ulkoministeri Tuomioja ennusti mahdollisesta rauhanturvaamisoperaatiosta tulevan ehkä YK:n historian vaarallisin ja vaativin.
– Jos on pienikin mahdollisuus osallistua, pohjoismaat eivät kieltäydy kutsusta, arvioi Tuomioja.
Kuvia tapahtumassa Flickr:issä: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – suunta tulevaisuudessa?-kiertue