EU:n pankkikriisit hallinnassa juhannuksena Luxemburgissa
Varttuneempi ja vähän nuorempikin väki muistaa, että juhannus oli perinteisesti Euroopan unionin päämiesten huippukokousten ajankohta. Suomalaiset saivat säälitellä, että valtiojohtomme joutui uhraamaan parhaat kesäpäivät kulloisenkin puheenjohtajan valitsemassa mukavassa kohteessa.
Jyrki Knuutinen on rahoituspalvelujen erityisasiantuntija EU-edustustossaPäämiesten sijaan nyt parina viime vuotena juhannuksena EU-asioissa Luxemburgiin ovat matkustaneet valtiovarainministerit. Talouspolitiikan ohessa näissä kokouksissa keskeisessä roolissa ovat olleet pankkien sääntely ja pankkiunioni. Tänään juhannusaattona talous- ja rahoitusasiat (Ecofin) -neuvoston pääasiakohta on pankkien elvytys- ja kriisinhallintadirektiiviehdotus (ns. BRRD).
Direktiiviehdotuksella luodaan EU:ssa pankkikriisien hallintaa varten yhdenmukaiset säännöt ja välineet sekä samat valtuudet viranomaisille. Kriisinhallintaa tukemaan edellytetään erillisiä rahastoja, jotka toimivat yhdessä talletussuojarahastojen kanssa tai osana niitä.
BRRD-ehdotuksessa korostetaan sijoittajavastuuta niin sanottua bail-in-menettelyä edellyttämällä. Menettely mahdollistaa pankkien velkojien leikkaamisen toimintojen uudelleenjärjestelyissä. Ehdotuksen keskeinen päämäärä on vähentää veronmaksajien varojen käyttämistä pankkikriiseissä.
Kyproksen pankkien velkajärjestelyssä maaliskuussa sijoittajanvastuu toteutui talletussuojarajan ylittävien 100 000 euron suuruisten talletusten osalta. Pankkien kriisinratkaisussa nimenomaan talletusten leikkaamisella oli tällä kertaa merkittävä rooli. Pankkien uudelleenjärjestelyssä suurimmat tappiot kärsivät velkojat eivätkä veronmaksajat, jotka liian usein ovat joutuneet kantamaan pankkikriisien raskaimman maksutaakan.
Suomen kanta pankkien elvytys- ja kriisinhallintadirektiiviehdotuksen osalta on, että haluamme selvästi enemmän pankkikriisien hallintaa sen sijaan, että pankkeja elvytetään veronmaksajien varoilla. Pankkien tulee itse vastata siitä, että ne ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa ja täyttävät niille asetetut vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset.
Meidän on vaikea ymmärtää komission ehdottamaa aikataulua, jonka mukaan direktiivin mukainen bail-in-menettely tulisi voimaan vasta vuonna 2018. Bail-il-menettelyä pystyttiin soveltamaan Kyproksen tapauksessakin, kunhan ensin poliittisesti päätettiin, että se on välttämätöntä. Mielestämme pankkikriisit tulee ehdottomasti hoitaa sijoittajien ja yli 100 000 euron tallettajien vastuuseen perustuvalla mallilla eikä veronmaksajien, mukaan lukien muiden eurojäsenvaltioiden, kukkarolle painottuvilla bail-out-malleilla.
Pankit, jotka eivät ole elinkelpoisia eivätkä pysty täyttämään niille asetettuja vaatimuksia, tulee ajaa alas kriisinhallintatoimin. Pankkikriiseihin kuuluu, että huonoimmat pankit on suljettava. Näin tapahtui 1990-luvulla Pohjoismaiden pankkikriiseissä ja näin tapahtuu muun muassa Yhdysvalloissa. Tämä ei kuitenkaan ole ollut vallitseva ajattelu- ja toimintamalli Euroopassa.
Keskeinen asia Suomelle tämän päivän Ecofin-neuvostossa on, että direktiivissä on tehokas ja toimiva bail-in-sääntely, joka tulisi voimaan viimeistään vuonna 2016. Tämän ohessa meille on tärkeää, että kriisihallintarahastoissa kerätään varoja jo ennen pankkikriisejä, eikä vasta kun ongelmat ovat sylissä. Perussäännön tulee olla, että ”palovakuutusmaksuja” kerätään pankeilta etukäteen, eikä vasta tulipalon sattuessa.
Pankkeja tulee luonnollisesti myös valvoa tehokkaasti. EU:n pankkiunioni merkitsee yhteisen pankkien sääntelyn lisäksi sitä, että etenkin euroalueen suurimmilla pankeilla on yhteinen valvonta ja kriisinhallintaa. Suomen mielestä Euroopan keskuspankkiin vuoden päästä siirtyvä valvontavastuu on hyvä asia pankkisektorin uskottavuuden ja kriisinhallinnan kannalta.
Kun BRRD-ehdotuksesta toivottavasti tänään saavutetaan neuvoston yleisnäkemys, on komission määrä hyvin pian antaa pankkiunionin vahvistamiseksi myös ehdotus yhteisen kriisinhallintamekanismin (SRM) perustamiseksi. EU:n pankkiunionin pitääkin toimia niin, että EU-tasoisen pankkivalvonnan lisäksi on EU-tasoisia kriisinhallintatoimivaltuuksia.
Uudella kriisinhallintamekanismilla perustetaan joko uusi kriisinhallintaviranomainen tai luodaan vahvempi kansallisten kriisinhallintaviranomaisten yhteistoimintaverkosto. EU:n pankkiunionia perustettaessa nopeampi ratkaisu voisi olla vahvistaa kansallisten viranomaisten toiminta- ja erityisesti yhteistoimintamalleja sen sijaan, että perustettaisiin uusi viranomainen.
Kaikki Ecofin-neuvostoon osallistuvat toivovat, että ehdotuksesta pystyttäisiin saavuttamaan yhteinen näkemys tänään. Mutta luonnollisesti jäsenvaltioilla on erilaisia näkemyksiä niin tästä ehdotuksesta kuin pankkien kriisinhallinnasta ja pankkiunionistakin. Tämän johdosta päivän neuvottelut eivät tule olemaan helpot ja jatkuvatkin todennäköisesti juhannusaattoiltaan.
Pankkikriisejä on ollut aina, ja rahoitusmarkkinoiden luonteen johdosta niitä tulee jatkossakin. Pankkiunionikaan ei pysty tätä tosiasiaa muuttamaan. Pankkien kriisinhallintaa koskevat yhteiset säännöt ovat kuitenkin tärkeitä pankeille itselleen ja sijoittajille. EU:n pankit haluavat ja jopa vaativat, että pankkeja kohdellaan samalla tavalla ja että niillä on tasapuoliset kilpailuolosuhteet (level playing field) koko unionin alueella. Sijoittajat pitävät huonona, että sijoittajavastuulla ei ole selviä pelisääntöjä. Yllätyksellisiä ja sattumanvaraisia ad hoc bail-inejä ei toivo kukaan.
Kesäkuun viimeisinä arkipäivinä Eurooppa-neuvosto tarkastelee pankkiunionia koskevien hankkeiden ja päätösten edistymistä. Valtionpäämiehet antavat tänä juhannuksena varmasti täyden tukensa sille, että pankkien elvytys- ja kriisinhallintadirektiiviehdotusta löytyy Ecofin-neuvostossa sopu.
Jyrki Knuutinen
Kirjoittaja on rahoituspalvelujen erityisasiantuntija
PS. Keskikesän ja vuoden pisin päiväkin voi olla liian lyhyt. Ecofin ja pankkien elvytys- ja kriisinhallintadirektiivin käsittely keskeytettiin juhannuspäivänä aamuyöllä kello 3.20. Keskeinen erimielisyyden kohde oli sijoittajanvastuun poikkeukset ja pankkien tappioiden kattaminen. Ecofin-neuvoston kokous ja ehdotuksen käsittely jatkuu keskiviikkona 26.6.2013 .
