Liettua EU-puheenjohtajamaaksi 1.7.

Vilna. Kuva: Euroopan komissio

Liettua aloittaa EU-puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta. Alkava puolivuotinen puheenjohtajakausi on paitsi Liettuan myös Baltian maiden ensimmäinen. Puheenjohtajuuden mottona on avoin, uskottava ja kasvava EU. Monivuotiset rahoituskehykset, pankkiunioni sekä EU:n itäinen kumppanuus kuuluvat Liettuan kauden prioriteettihankkeisiin.

Liettua perii EU-puheenjohtajan viestikapulan Irlannilta. Liettuan jälkeen puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta Kreikka. Nämä kolme maata ovat jo muodostaneet niin kutsutun trion tämän vuoden alusta lähtien. Trio teki yhteisen työohjelman 18 kuukauden ajaksi. Yhteinen ohjelma luo puitteet maiden omille puheenjohtajakauden ohjelmille.

Liettualla edessään vaativa kausi

Liettua on pieni maa, jonka EU-puheenjohtajakauteen varattu budjetti on 62 miljoonaa euroa. Se on melkein puolet vähemmän kuin esimerkiksi Puolan puheenjohtajakauden budjetti vuonna 2011.

Liettua

Liettuan kaudelle ajoittuu runsaasti EU-lainsäädännön loppuunsaattamista. Euroopan parlamentin seuraavat vaalit pidetään ensi toukokuun lopulla, joten nykyinen parlamentti työskentelee ensi vuonna vain muutaman kuukauden. Myös komissio kokoonpano vaihtuu vaalien jälkeen. Siksi lukuisia lainsäädäntöaloitteita olisi saatava vietyä loppuun vielä tämän vuoden aikana.

Liettua on listannut puheenjohtajakautensa tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi rahoituskehysneuvottelut, EU:n talouden harmonisointiin liittyvien lakien eteenpäinviemisen ja EU:n itäiseen kumppanuuteen liittyvät kysymykset.

Kasvua haetaan erityisesti toimivilta sisämarkkinoilta: Liettua lupaa puheenjohtajana tehdä töitä ensimmäisen sisämarkkinalainsäädäntöpaketin säädösten loppuunsaattamiseksi ja toisen paketin aloitteiden edistämiseksi. Myös toimivia digitaalisia sisämarkkinoita sekä energia-asioita  tullaan Liettuan kaudella pitämään esillä.

Budjettia ja idänsuhteita

Yksi suurimmista ponnistuksista seuraavalla puolivuotiskaudella tulee kuitenkin olemaan EU:n budjettiin 2014 – 2020 liittyvien monivuotisten rahoituskehysneuvottelujen loppuunsaattaminen.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitè ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz. Kuva: Euroopan komissio

EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Irlanti sai  päätökseen niin sanotut trilogi-neuvottelut rahoituskehyksistä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa.  Asia on silti vielä hyväksyttävä neuvostossa ja parlamentissa. Liettualle jää joka tapauksessa perinnöksi vielä noin 70 budjettiin liittyvää EU-lakialoitetta. Ne pitäisi saada valmiiksi ensi syksyn aikana.

Liettua haluaa puheenjohtajakaudellaan edistää EU:n suhteita itäiseen Eurooppaan. Liettuan kauden yksi huippuhetkistä tulee olemaan ensi marraskuussa Vilnassa pidettävä EU:n itäisen kumppanuuden huippukokous. Euroopan unionin itäisen kumppanuuden yhteistyömaita ovat Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Georgia, Azerbaidzan ja Armenia.

Vilnan huippukokouksessa saatetaan allekirjoittaa assosiaatiosopimus Ukrainan kanssa. EU pyrkii myös lisäämään yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa, vaikka muodollista sopimusta ei ole.  Ihmisoikeustilanne, etenkin poliittiset vangit, Valko-Venäjällä on hidastanut EU-suhteiden luomista. EU koettaa erityisesti vahvistaa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Liettualla on noin 500 kilometriä yhteistä maarajaa Valko-Venäjän kanssa.

Liettuan EU-puheenjohtajakauden logo

Puheenjohtajamaa valmistelee ja tähtää tuloksiin

EU-puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, vaikka vaihtuva puheenjohtaja näkyy nykyisin vähemmän unionin ulkopuolella. Puheenjohtajamaa johtaa Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ja niitä valmistelevien noin 150 virkamiestyöryhmän kokouksia. Poikkeuksen tekee ulkoasiainneuvosto, jota nykyisin johtaa ulkoasioiden korkea edustaja Catherine Ashton.

Eurooppa-neuvoston kokouksia eli EU-huippukokouksia taas johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy.

Samaan aikaan kun Liettua aloittaa puheenjohtajakautensa on EU-päätöksenteossa mukana ensi kertaa 28 jäsenvaltiota  – Krotia liittyy unionin jäseneksi 1.7.

Lue lisää Liettuan EU-puheenjohtajakaudesta:

Liettuan EU-puheenjohtajakauden verkkosivusto

Liettuan puheenjohtajakauden prioriteetit (en)

Liettuan puheenjohtajakausi Twitterissä: #EU2013LT