EU:n henkilöstösääntöihin vastuullisia muutoksia
Sitkeä talouskriisi on merkinnyt menokuuria julkisissa hallinnoissa ympäri Eurooppaa. Valtion leipä tunnettiin ennen kapeana, mutta sentään pitkänä. Leivän varmuus ei ole enää itsestäänselvyys kansallisten hallintojen järkeistäessä toimintaansa. Muutoksia on luvassa myös Euroopan unionin virkamiesten työehtoihin.
Esimerkiksi jäsenmaissa toteuttavista julkishallinnon uudelleenjärjestelyistä käy Portugali, jonka julkiselle sektorille suunnitellut leikkaukset merkitsevät noin 30 000 työntekijän irtisanomisia.
Nälkävyön kiristys ei ole vierasta EU-virkamiehellekään. Helmikuun Eurooppa-neuvostossa sovitussa rahoituskehyksessä vuosille 2014–2020 hal
Henrik Ruso vastaa EU-edustustossa institutionaalisista kysymyksistä.lintomenojen osuus on reilut 6 prosenttia eli noin 8,5 miljardia euroa vuositasolla. Hallintomenot pitävät sisällään myös EU-virkamiesten palkat ja eläkkeet. Rahoituskehysten rinnalla onkin neuvoteltu henkilöstösäännöistä eli EU-henkilöstön työehdoista.
Jäsenmaiden on määrä siunata neuvottelutulos uusista henkilöstösäännöistä lähiaikoina Euroopan parlamentin hyväksyttyä ne äänestyksessä tällä viikolla. Lopputuloksen on laskettu merkitsevän 2,7 miljardin säästöjä 2020 mennessä. Virkoja vähennetään asteittain 5 prosentilla vuoteen 2017 mennessä, työaikaa nostetaan 40 tuntiin viikossa ilman palkanlisiä, ja vuosille 2013–14 ei ole luvassa palkankorotuksia.
Tulevaisuutta ajatellen merkittävimpiä ovat kuitenkin eläkkeitä ja urajärjestelmää koskevat muutokset. Uusien virkamiesten eläkeikä nostetaan 66 vuoteen ja vanhojen asteittain 65 vuoteen. Jatkossa eläkeikää tarkistetaan elinikäodotteen mukaan. Eläkekertymää pienennetään ja varhaiseläke-ehtoja heikennetään. Uudistukset eläkkeissä merkitsevät pidemmällä aikavälillä miltei miljardin säästöjä vuodessa.
EU-virkamiesten urajärjestelmää modernisoidaan siten, että palkkakehitys kulkee selkeämmin vastuiden kanssa käsi kädessä. Henkilömääriä korkeammissa palkkaluokissa rajoitetaan. Pitkällä tähtäimellä lopputuloksena eläkkeelle siirtyvien joukossa on vähemmän ylimpien palkkaluokkien virkamiehiä. Tämä heijastuu suoraan säästöiksi eläkemenoissa.
Uudistusten avainsana on vastuullisuus. EU:n henkilöstösääntöuudistus heijastaa menokuurien todellisuutta jäsenmaissa. Samalla varmistetaan kuitenkin toimielinten toimintakyky ja säilytetään EU-ura jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona parhaille kyvyille. Näitä tarvitaan yhä laajenevassa ja tehtäviltään kasvavassa EU:ssa, jolta odotetaan enemmän pienemmin resurssein.
Henrik Ruso
Kirjoittaja on erityisasiantuntija, joka vastaa EU-edustustossa institutionaalisista kysymyksistä
