Kroatian suurlähettiläs Krešimir Kopcic: Mitä EU tuo tullessaan?

Ensimmäinen heinäkuuta oli historiallinen päivä Kroatian suurlähetystössä Suomessa. Maa oli vihdoin liittynyt Euroopan unionin viralliseksi jäseneksi, Länsi-Balkanin valtioista ensimmäisenä. Kroatia jätti jäsenhakemuksensa unionille vuonna 2003. Viime maanantaina, pitkän odotuksen jälkeen, 28:nnen EU-maan suurlähettiläs sai nostaa edustustossa Kroatian lipun viereen sinikeltaisen tähtisikermän. Haastattelimme tuoreen EU-maan Suomen suurlähettilästä Krešimir Kopčićia EU-arjen mukanaan tuomista muutoksista.

Miten Kroatian EU-jäsenyys muuttaa Kroatian ja Suomen välisiä diplomaattisuhteita?

En usko suhteissa tapahtuvan suurta muutosta. Maidemme kahdenväliset suhteet ovat jo entuudestaan erittäin dynaamiset. EU-jäsenyysprosessimme aikana Kroatia on esim. ollut Twinning-projekteissa yksi halutuimmista kumppaneista, joiden kanssa Suomi on tahtonut tehdä yhteistyötä. Niin kahdenväliset vierailut kuin erilaiset ​​yhteisprojektitkin ovat edesauttaneet meitä ymmärtämään toisiamme entistä paremmin ja syventämään ystävyys- ja kumppanuussuhteitamme. Yhteistyö on luonut vankan perustan maidemme vuorovaikutukselle myös jatkossa, niin EU-maiden tasolla kuin kahdenvälisissä suhteissakin. Odotan Suomen ja Kroatian jakavan monia yhteisiä intressejä EU:ssa.

Miten omat tehtävänne ja vastuunne muuttuvat EU-jäsenyyden myötä? Kuinka jäsenyys vaikuttaa Katajanokalla sijaitsevan suurlähetystön toimintaan?

Työ suurlähetystössä muuttui jo ainakin symbolisesti, kun heinäkuun ensimmäisenä nostimme ensimmäistä kertaa kaksi lippua lähetystömme salkoon. On tietenkin selvää, että nyt EU-maan edustustona olemme mukana suuremmassa määrässä kokouksia, taustoituksia ja tapahtumia.

Valtiosihteeri Pilvi Torsti ja Kroatian suurlähettiläs Krešimir Kopčić

 Haluan tässä kohden tarkentaa, että Suomi on kuitenkin kohdellut meitä jo jonkin aikaa, aivan kuin olisimme jo kuuluneet unioniin. Suurlähetystössämme EU-jäsenyyden myötä konsuli- ja viisumiyksikkömme työtaakka saattaa lisääntyä.

Arvioidessanne maanne EU-jäsenyyttä talouden näkökulmasta, koetteko EU-perheeseen kuulumisen myönteisenä asiana?

Aivan varmasti. EU-jäsenyys tuo merkittäviä muutoksia maamme talouteen. Kroatian ulkomaankaupasta jo nyt 60 prosenttia suuntautuu EU-maihin. Osa yrityksistämme tähtää ainoastaan vientiin. Nyt yrityksillä on pääsy avoimille, yli 500 miljoonaa eurooppalaista kattaville markkinoille, mikä epäilemättä vahvistaa näiden yritysten asemaa. Muiden on sopeuduttava muutokseen; mutta on selvää, että uusia mahdollisuuksia avautuu kaikille.

Kroatia on Välimeren maa, jolla on pitkä rannikko ja paljon satamia. Tärkeät merireitit ovat kautta historian kulkeneet kauttamme. Uskon, että voimme hyödyntää näitä seikkoja eduksemme myös jatkossa ja pitää niitä vahvuuksina. Kroatia myös odottaa ja toivottaa maahansa tervetulleeksi investoinnit turismin alalle, energiaan ja puhtaisiin teknologioihin.

Millaisia ​​haasteita Kroatialla on edessään uutena jäsenvaltiona?

Kroatia on 1.7. alkaen EU:n 28. jäsenvaltio.

Haluamme olla luotettava ja vakaa Euroopan unionin jäsen. Meidän jäsenyytemme on hyvä uutinen myös EU:lle, sillä se osoittaa, että unioni on edelleen valmis ja halukas laajentumaan. Unioni ei pode laajentumisväsymystä. Meille jäsenyys on tehtävä jatkaa maamme kehittämistä edelleen. Haluamme edistää kansalaistemme hyvinvointia jatkossakin ja avustaa alueemme muita valtioita näiden ponnisteluissa kohti EU-jäsenyyttä.