Georgia katsoo länteen
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 syntyi monia uusia valtiota. Näistä yksi oli Georgia. Kansainvälisesti maa on melko tuntematon ja useimmat tuntevat tietävätkin sen ainoastaan sotien ja konfliktien takia. Turismi on kuitenkin noin seitsemässä vuodessa kiihtynyt kovasti, ja Georgia alkaa hiljalleen näkyä maailmankartalla myös kulttuuriperspektiivistä katsellen. Maa on saanut huomiota paitsi hienosta luonnostaan myös hyvistä viineistään. Georgia on myös poliittisesti kiinnostava maa, jolle sen geopoliittinen sijainti lännen ja idän välissä antaa lisämausteensa.
Kuva: Crista GrönroosTavoitteena EU- ja NATO-jäsenyys
Vaikka Georgialla on oma pitkä historiansa, Venäjän vaikutusvalta on ollut suuri jo 1800-luvusta lähtien. Georgia itsenäistyi Venäjästä ensi kertaa vuonna 1918 ja saikin nauttia kolme vuotta itsenäisyyttä ennen puna-armeijan hyökkäystä vuonna 1921. Tuolloin maa pakotettiin osaksi Neuvosto-Venäjää. Vuonna 1991 Georgia itsenäistyi jälleen, joten modernista poliittisesta näkökulmasta katsoen maa on vielä suhteellisen nuori.
Vaikka Georgia onkin itsenäinen, Neuvostoliiton varjo on edelleen näkyvissä sekä Venäjän
Turisti saattaa yllättyä siitä, että englannilla ei juurikaan pärjää Georgiassa. Kieltä osaavat vasta harvat. Kuva: Sandra Ahtolavaikutusvallassa että jossain määrin katukuvassa. Venäjän poliittinen vaikutusvalta ei kuitenkaan ole suoraa – vuoden 2008 sodan jälkeen mailla ei ole ollut diplomaattisia suhteita. Georgia haluaa profiloitua länsimaana, etenkin eurooppalaisena maana, ja on solminut kontakteja länteen. Maan tavoitteena on liittyä sekä Euroopan unionin että Naton jäseneksi. Georgia on ollut Euroopan Neuvoston jäsen vuodesta 1999.
Georgia ja EU
Georgia on hyvin EU-myönteinen, mikä näkyy selvästi katukuvassa. Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston lippuja näkyy monessa paikkaa.
Georgian pääkaupunki Tbilisissä näkyy sekä uutta että vanhaa arkkitehtuuria. Kuva: Crista GrönroosGeorgia kuuluu EU:n niin sanottuihin itäisiin kumppaneihin, joiden kanssa on solmittu, tai ollaan solmimassa, vapaakauppasopimuksia. Monet asiat kuitenkin hidastavat Georgian mahdollista sisäänpääsyä unioniin. Esteinä ovat erityisesti puutteet ihmisoikeuksissa, taloudellinen heikkous sekä julkisen sektorin korruptio, joka tosin on vähentynyt huomattavasti presidentti Mikheil Saakashvilin kauden aikana. Korruptiota tosin vielä esiintyy julkisella sektorilla, mutta niin sanottua arkipäivän korruptiota on onnistuttu vähentämään.
Unioni puolestaan pitää yllä hyviä suhteita Georgian kanssa tukien maata monella eri sektorilla. EU tukee muun muassa Georgian maataloutta ja alueellista kehitystä. Se antaa myös strategista apua eri valtionhallinnon osa-alueilla ja oikeudellisissa asioissa. EU:n ja Georgian välinen sopimus kumppanuudesta ja yhteistyöstä solmittiin 1999, jonka jälkeen Georgia on saanut suuria rahallisia avustuksia eri projekteihin.
EU tukee myös konfliktien ratkaisua
EU:lla on myös tärkeä rooli Georgian ja Venäjän konfliktin ratkaisussa. European Union
Neuvostoajat näkyvät edelleen Tbilisin katukuvassa. Köyhyyden ja rikkauden kontrasti on hyvin näkyvä. Kuva: Crista GrönroosMonitoring Mission (EUMM) perustettiin vuoden 2008 sodan jälkeen valvomaan Georgian ja separatistimaakuntien Etelä-Ossetian sekä Abhasian rajoja. Maailmankartalla nämä alueet kuuluvat Georgialle, mutta ne ovat julistautuneet itsenäisiksi Venäjän avustuksella. Venäjä tukee näitä alueita sekä poliittisesti että sotilaallisesti ja on perustanut lukuisia sotilastukikohtia rajojen lähelle. EUMM valvoo ihmisoikeuksia rajojen läheisyydessä sekä pitää huolta siitä, että Venäjä kunnioittaa vuoden 2008 kansainvälisiä sopimuksia. Varsinkin venäläisten joukkojen läsnäolo on ongelmallista, sillä Ranskan entisen presidentti Nicolas Sarkozyn vetämissä rauhanneuvotteluissa sovittiin venäläisten vetäytymisestä kaikilta Georgian alueilta, joihin Etelä-Ossetia ja Abkhasia Georgian mukaan kuuluvat.
Vuoden 2008 sodan jälkeen EU:ssa pohdittiin vapaakauppasopimusta ja Georgian uudelleenrakentamisen avustusta. Vuonna 2012 keskustelut unionin ja Georgian vapaakauppasopimuksesta alkoivat.
EUMM päätukikohta Tbilisissä. Kuva: Crista GrönroosGeorgia on myös ilmaissut halunsa liittyä NATO-jäseneksi.
Georgia ja Suomi
Georgialla on Helsingissä suurlähetystö, joka toimii pääosin suurlähettilään avustajan voimin. Sekä Suomen että Ruotsin suurlähettiläänä toimiva Konstantin Kavtaradze työskentelee pääosin Tukholman suurlähetystöstä käsin. Suomea Georgiassa edustaa Helsingistä käsin toimiva kiertävä suurlähettiläs Christer Michelsson, joka myös toimii Azerbaidžanissa sekä Armeniassa. Tbilisissä on myös Suomen kunniakonsulaatti. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili maassa vuonna 2012.
Jutun kirjoittaja, Eurooppatiedotuksen kesän korkeakouluharjoittelija Robin Tiivola, kävi tutustumassa Georgiaan opintomatkalla toukokuussa 2013.
Lue lisää:
EUMM kotisivut:
Ulkoministeriön Georgian matkustustiedote:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68687&contentlan=1&culture=fi-FI
http://ec.europa.eu/europeaid/where/neighbourhood/country-cooperation/georgia/georgia_en.htm
http://eeas.europa.eu/georgia/eu_georgia_summary/index_en.htm
http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-13-246_en.htm
http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-13-635_en.htm
Georgian suurlähetystö Helsingissä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?app=33&location=177
