Serbian talous – kasvutahtoa on, edellytyksiä puuttuu
Serbian talous on vuodesta 2009 lähtien ollut hitaan kasvun polulla. Maa tarvitsee rakenteellisia uudistuksia. Hallitus peräänkuuluttaa nyt myös kansalaisilta ja yrityksiltä uutta aloitteellisuutta. Uusi, kauppaa asteittain helpottava sopimus EU:n kanssa astuu voimaan syyskuun alussa.
Serbia on kärsinyt vuodesta 2009 lähtien toistuvien lamojen ja heikon kasvun kierteestä. Kuva: Xaf, Flickr.com, ccby 2.0Serbian talouden tila oli haavoittuvainen jo ennen viimeisintä talouskriisiä, ja vuodesta 2009 lähtien se on kärsinyt toistuvien lamojen ja heikon kasvun kierteestä. Talouskasvu perustui aiemmin pitkälti ulkopuolelta rahoitettuun kotimaiseen kysyntään. Serbian uusi talousstrategia vuosille 2013–2015 tähtää erityisesti ulkomaankaupan ja nettoviennin kasvattamiseen. Serbian finanssineuvosto (Financial Council) ennustaa kuluvalle vuodelle kahden prosentin talouskasvua; vuodelle 2014 kasvua odotetaan 2,5 prosenttia ja vuodelle 2015 kolme prosenttia. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Serbian bruttokansantuote kasvoi 2,1 %.
Fiatin vuonna 2012 Serbiassa avaama uusi autotehdas näkyy maan vientiluvuissa, ja vienti voi sen ansiosta tänä vuonna jopa kaksinkertaistua. Toukokuussa 2013 viennin arvo oli 837 miljoonaa euroa, mikä on 10,8 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erityisesti EU:n rooli Serbian kauppakumppanina on vahvistunut vuoden 2009 jälkeen, ja puolet Serbian viennistä suuntautuu nykyisin unionin alueelle.
Kulutus on Serbiassa edelleen vähäistä, eikä valtio ole IMF:n arvion mukaan käyttänyt kulutuksen lisäämiseen tarpeeksi siihen budjetoituja varoja. Ulkomaisia investointeja on tehty Serbiaan tänä vuonna vähän. Serbian hallitus ennustaa budjettivajeen olevan tänä vuonna 5,2 % BKT:sta. Finanssineuvosto pitää ennustetta liian optimistisena ja heidän oma ennusteensa on 6 %, IMF:n ennuste on 7 %.
Inflaatio on ollut viime vuosina korkea (7,3 % vuonna 2012). Hintojen nousu johtuu pitkälti ruoan hinnan noususta vuoden 2012 lopulla. Ruoan hintaa nostivat kesän 2012 hankalat sääolosuhteet, erityisesti pitkään kestänyt kuivuus, minkä johdosta sato jäi huonoksi. Tänä vuonna inflaation ennustetaan olevan 8,8 %.
Serbiassakin tarvitaan rakenteellisia uudistuksia
Serbian valtionvelka on 60 % BKT:sta. Velan kasvuun ovat vaikuttaneet sekä Euroopan talouskriisi että julkisen sektorin suurimmat kuluerät, kasvaneet eläke- ja palkkamenot. Euroopan komissio peräänkuuluttaa erityisesti rakenteellisia muutoksia, joilla saataisiin vähennettyä sekä uudelleen muokattua julkisia menoja. Vähentämällä julkisen puolen menoja jätettäisiin enemmän tilaa kasvua lisäävälle yksityiselle kulutukselle. Julkisen puolen menojen osuus BKT:sta on lähes puolet. Eläkkeiden ja palkkojen jäädyttäminen toisi Serbian finanssineuvoston arvion mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä 1 % säästön BKT:sta. Toistaiseksi hallitus ei ole halunnut jäädyttää eläkkeitä ja palkkoja.
Valtiontalouden vakauttaminen verotuloja lisäämällä ja valtion menoja vähentämällä ei riitä Serbian taloudellisen tilanteen kestäväksi kohentamiseksi. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan yksityisen sektorin vahvistamiseksi: yksityisen sektorin kilpailukykyä on lisättävä, byrokratiaa on vähennettävä ja lainsäädäntöä on kehitettävä.
Julkisella sektorilla tulee toteuttaa useita uudistuksia: valtionyritysten uudelleenjärjestely (mukaan lukien yksityistäminen) on vietävä loppuun, eläkejärjestelmä on uusittava erityisesti varhaiseläkkeiden suhteen: Serbiassa miehillä eläkeikä on 65 ja naisilla 60 vuotta. Varhaiseläkkeen ikäraja on 54 vuotta, eikä myöhemmin eläkkeelle siirtymistä ole tehty tarpeeksi houkuttelevaksi. Julkisten yritysten johtamista on parannettava ja julkisen sektorin työllisyyttä on järkeistettävä. Esimerkiksi koulujen oppilasmäärät ovat vähentyneet, mutta opettajien lukumäärä on pysynyt samana. Finanssineuvoston arvion mukaan tiukoistakin säästötoimenpiteistä huolimatta julkinen velka tulee kasvamaan vuoteen 2015 asti.
Hallitus peräänkuuluttaa kansalaisilta aloitteellisuutta
Serbian vuoden ikäistä hallitusta on kritisoitu siitä, että se on keskittänyt tarmonsa Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointiin maan taloudenhoidon kustannuksella. Hallitus on parhaillaan neuvottelemassa uusien ministerien nimittämisestä; tässä yhteydessä valtiovarain- ja talousministeriö on päätetty erottaa kahdeksi ministeriöksi.
Serbian vaikutusvaltaisin poliitikko, varapääministeri Aleksandar Vučić, painotti heinäkuussa pidetyssä talousseminaarissa Serbian omien toimien tärkeyttä talouden kehittämisessä. Hänen mielestään on turha odottaa, että EU tai kukaan muu ulkopuolinen kertoo, miten Serbian talous parannetaan tai antaa siihen tarvittavat keinot ja varat ja toteuttaa uudistukset. Serbialaisten on aika alkaa suorittaa tarvittavia tekoja itse passiivisuuden sijaan. Myös yritysten ja kansalaisten on lakattava odottamasta valtion tekevän kaiken työn. Valtion tulisi tehdä vain niitä asioita, joita kansalaiset eivät itse voi tehdä. Vučićin mukaan työlainsäädännön ja eläkejärjestelmän uudistukset ovat juuri niitä keinoja, joilla Serbia voi vaikuttaa taloutensa kuntoon.
Vučićin mukaan kuluvan vuoden aikana hallitus toteuttaa valtioyhtiöihin liittyvän uudistuksen, jonka seurauksena kaikkien valtionyhtiöiden johtajien paikat kilpailutetaan tulevaisuudessa. Johtajien on pystyttävä toimimaan markkinatalouden edellyttämällä tavalla. Myös julkisista hankinnoista on säädetty uusi laki, joka muun muassa vähentää tarvittavia lupia. Kaikki nämä uudistukset yhdessä on suunnattu vähentämään korruptiota ja byrokratiaa, mikä taas lisää säästöjä sekä maan suosiota sijoittajien silmissä.
Valtiovarain- ja talousministeri Mlađan Dinkićin mukaan talous on nyt Serbian politiikassa etusijalla. Maan taloudellisten ongelmien ratkaisu vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja, eikä hallinto voi lähteä ratkaisemaan ongelmia vain tietyillä sektoreilla. Byrokratia hidastaa useiden arvioiden mukaan Serbian talouskasvua, sillä yrityksen perustaminen ja hallinnoiminen on Serbiassa hidasta ja hankalaa. Veronkiertoa ollaan Dinkićin mukaan ottamassa hallintaan vähentämällä verojen maksamiseen liittyvää byrokratiaa.
IMF:n näkemyksen mukaan Serbian eläkeuudistus ei ole edennyt, julkistalouden ja julkishallinnon uudistuksessa vaaditaan lisää tekoja ja veronkeräämistä on tehostettava. Maailmanpankki kritisoi kovin sanoin Serbian rakennuslupabyrokratiaa. Serbian hallitus pitää IMF:n vaatimusta eläkkeiden ja palkkojen laskusta ehtona IMF:n ohjelmaan pääsemiselle liian kovana. IMF:n kanssa ei ole Dinkićin mukaan odottavissa sopimusta tämän vuoden aikana. IMF:n mukaan he eivät ole vaatimassa eläkkeiden tai palkkojen laskua, vaan kyseessä on yksi mahdollinen toimenpide maan talouden tasapainottamiselle, mikäli muut keinot eivät riitä.
Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa
Työttömyyden vähentämiseksi Serbiassa ollaan säätämässä uutta työlakia, jota ammattiliitot ovat vastustaneet. Hallituksen edustajat kuitenkin katsovat, että nykyinen työlaki suojelee myös huonoja työntekijöitä ja toisaalta nostaa uusien työntekijöiden palkkaamisen riskit liian suuriksi. Uusi laki helpottaisi irtisanomisia ja rohkaisisi palkkaamaan uusia työntekijöitä. Serbian työttömyysasteen arvioidaan olevan 24–29 %. Nuorista arviolta joka toinen on työtön. Serbian talouden syvistä rakenteellisista heikkouksista kertoo Euroopan komission mukaan erityisesti se, että pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat olleet maassa erityisen korkealla. Komission mielestä Serbian hallinnon pitäisi pyrkiä parantamaan työttömyystilannetta pitkällä tähtäimellä ja unohtaa helpot, lyhyen aikavälin parannusyritykset. Hallituksen tavoitteena on laskea työttömyysaste 20 prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana.
Irtisanomisia oli viime vuonna edelleen paljon, eniten yksityisellä sektorilla, vaikka vauhti näyttääkin hidastuneen. Euroopan komission arvion mukaan irtisanomisia on kuitenkin edessä myös julkisella puolella, jossa on tähän mennessä vain leikattu työntekijöiden palkkoja. Maailmanpankin arvion mukaan noin 15 000–20 000 ihmistä tulee menettämään työpaikkansa lähitulevaisuudessa 179 yrityksen uudelleenorganisoinnissa. Uudelleen organisoimalla yrityskenttää pyritään IMF:n ja Maailmanpankin mukaan kehittämään hyviä ja menestyviä firmoja, jotka voivat tarjota pitkäaikaisia ja varmoja työpaikkoja. Tähän saakka työmarkkinoita on tuettu keinotekoisesti lyhytnäköisillä tukiohjelmilla.
Serbian työmarkkinoilla on suuri epätasapaino työnantajien vaatimien taitojen sekä työntekijöiden osaamisen välillä, joten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työttömistä työikäisistä 67 prosentilla on ammatillinen koulutus, ja samaan aikaan työmarkkinoilla on suuri kysyntä koulutetuille ammattilaisille. Maassa siis koulutetaan ihmisiä paljon vääriin ammatteihin, ja monet koulutetut ihmiset päätyvät työttömiksi. Erityisesti naiset ja nuoret jäävät Serbiassa helposti vaille työtä, ja hallitus suunnitteleekin jakavansa vähistä budjettivaroistaan enemmän tukea juuri naisille ja nuorille.
Koulutuksen kehittämisstrategian toimeenpano on komission mukaan askel oikeaan suuntaan. Komissio huomauttaa kuitenkin, että enemmän resursseja tulisi kohdentaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen erityisesti aktiivisen työmarkkinapolitiikan kautta. Serbian hallinnon tulisi komission mukaan vakavasti harkita verotuksen tarkistamista – etenkin tuloveron laskemista – työllisyyden lisäämiseksi. Palkkatulojen verotuksessa Serbiassa on tällä hetkellä käytössä 12 prosentin tasavero, mutta heinäkuussa 2013 talousministeri Mlađan Dinkić esitti veroprosentin laskemista 10 prosenttiin. Verolakien uudistamisen lisäksi Serbian tulisi puuttua tiukemmin veronkiertoon.
Uusi EU-sopimus voimaan syyskuun alussa
EU:n ja Serbian välinen SAA-sopimus (Stabilization and Association Agreement) astuu voimaan 1.9.2013 korvaamaan Serbian ja EU:n väliaikaisen kauppasopimuksen (Interim Trade Agreement, joka tuli voimaan 2009). Sopimuksen myötä Serbia harmonisoi lakejaan EU-lainsäädännön kanssa, ja EU:n ja Serbian välinen kauppa vapautuu asteittain. EU-maiden yritysten kannalta tilanne paranee Serbiassa, kun esimerkiksi kilpailutukset avataan niille seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Serbia on systemaattisesti uudistanut lainsäädäntöään, jotta se voisi liittyä WTO:n jäseneksi. Yksi suuri este Serbian liittymiselle kauppajärjestön jäseneksi on tällä hetkellä laki, joka kieltää geenimanipuloidun ruoan tuomisen maahan. Erityisesti Yhdysvallat on vaatinut lain muuttamista. EU:n edustajat sanovat ymmärtävänsä, että hallituksen on otettava huomioon myös kansan mielipide, joka on geenimuunneltua ruokaa vastaan, mutta huomauttavat lainmuutoksen tuovan mahdollisuuden myös maatalouden kehittämiseen. Serbiassa myös monet ympäristöalan järjestöt ovat kampanjoineet lakimuutosta vastaan.
CEFTA-maat (Central European Free Trade Agreement; Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Montenegro, Moldova, Albania ja Kosovo), erityisesti Bosnia, ovat Serbian tärkeimmät kauppakumppanit heti Euroopan unionin jälkeen. CEFTAn merkitys on kuitenkin vähentynyt samalla, kun EU:n merkitys on noussut. Serbian yhteistyö CEFTAn kanssa on kehittynyt hyvin, ja aikaisemmat ongelmat Kosovon edustajien kanssa on saatu ratkaistua. Ongelmia talousliiton kehitykselle tuottaa Serbian edustajien mukaan Kroatian EU-jäsenyys, jonka myötä maa jää pois CEFTAsta. Serbia ja Kroatia ovat tähän asti vastanneet yhdessä puolesta (molemmilla 25 %) talousliiton budjetista. Nyt liiton kokonaisbudjetti kuitenkin uhkaa pienentyä, sillä maat eivät ole päässeet sopuun rahoituksen uudistamisesta. Toisaalta Serbia tulee luultavasti hyötymään Kroatian poisjäämisestä. Kun Kroatian tuotteiden hintataso CEFTA-jäsenmaissa uusien tullien myötä kasvaa, on Serbialla mahdollisuus laajentaa erityisesti maataloustuotteidensa markkinoita.
Serbialla on EU:n (SAA) sekä EFTA- ja CEFTA-maiden lisäksi vapaakauppasopimukset myös Yhdysvaltojen (GSP), Venäjän, Valko-Venäjän, Turkin sekä Kazakstanin kanssa.
Jenni Laakso, Outi Isotalo
