EU-selontekoa ja sosiaalista Eurooppaa
Valtioneuvoston kesäkuussa antamassa EU-selonteossa määritellään Suomen EU-politiikan peruslinja. Maanantaina työministeri Lauri Ihalainen esitteli Selkoa EU:sta? -tilaisuudessa mikkeliläisille EU-selontekoa ja EU:n kehittämishankkeita oman ministeriönsä toimialalla.
Työministeri Lauri Ihalainen puhui Mikkelissä 2. syyskuuta EU:n ajankohtaisista työelämään liittyvistä hankkeista.Enemmän sosiaalista Eurooppaa
Ministeri Ihalainen muistutti Mikkelissä, että vaikka EU onkin talousyhteisö, on sillä myös vahva sosiaalinen ulottuvuutensa. Unionia arvoyhteisönä on ministerin mielestä syytä korostaa. Talousasioita ei silti Mikkelin tilaisuudessakaan voitu sivuuttaa.
– Epävarmuus, joka maailmasta tulee myös Suomeen, ei tule vain EU:sta. Vientivetoinen yhteiskunta on haavoittuvainen maailmantalouden vaihtelulle, painotti Ihalainen.
Kasvun merkkejä on ministerin mukaan silti jo ilmassa – ensi vuonna vielä vahvemmin. Yhteiskunnan rakennemuutos yhdessä talouskriisin kanssa on työministerin mukaan tunnustettava tosiasia, mutta synkkyyden takana näkyy myös paljon valoa. Nokian romahduksen jäljiltä on muun muassa syntynyt yli 400 uutta yritystä, ja uutta potkua on nähtävissä esimerkiksi ympäristöteknologian puolella.
Ihalaisen mukaan Suomen on talouden integraatiossa löydettävä menestyäkseen jotain, missä meillä on erityisosaamista. Suomi on kovan osaamisen, koulutuksen, innovaatioiden ja sivistyksen yhteiskunta.
Tavoitteena kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen
Ministerin mukaan Euroopan unionin tulee toimia tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea. Kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen kaikissa jäsenmaissa on tärkeää. Ministeri Ihalainen muistutti Mikkelissä, että työttömyyttä ja muita sosiaalisia ongelmia hoidetaan EU-alueella pääosin kansallisilla toimilla. Silti jäsenmaita voidaan tukea myös EU-tason politiikalla. Esimerkiksi EU:n talousarviosta voidaan osoittaa varoja korkean nuorisotyöttömyyden alueille.
Ministeri piti tilaisuudessa tärkeänä myös työelämän kehittämistä: työntekijöiden työsuojelua, tasa-arvon edistämistä ja työelämän vähimmäisnormeja.
Pohjoismaisesta hyvinvointimallista eurooppalainen malli?
Ministeri Ihalaisen mielestä pohjoismainen universaali hyvinvointimalli voisi toimia mallina myös EU:lle kriisin jälkeistä politiikkaa määritettäessä. Eurooppalaisen hyvinvointimallin kehittäminen pohjoismaisen hyvinvointimallin suuntaan herätti keskustelua myös yleisössä.
Pohjoismaalainen yhteiskuntamalli perustuu työssäkäymiselle. Työllisyysastetta on pystyttävä nostamaan, totesi myös ministeri kansalaiskeskustelun lomassa.
Eurooppatiedotuksen seuraava Selkoa EU:sta? -keskustelutilaisuus järjestetään 27.syyskuuta Jyväskylässä. Tarkemmat tiedot löytyvät ohjelman varmistuttua tapahtumakalenteristamme.
