Arktinen – kylmä aihe kuumenee koko ajan
Arktinen on maantieteellisesti kylmä, mutta poliittisesti kuuma aihe. Näin todettiin Eurooppatiedotuksen Helsingin kirjamessuilla viime viikolla järjestämässä keskustelutilaisuudessa – Ja arktinen lämpenee koko ajan lisää, myös ilmastonmuutoksen vuoksi, muistutti ulkoministeri Erkki Tuomioja tilaisuudessa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja, Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ja Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä keskustelivat arktisista aiheista messuilla, täpötäyden lavayleisön edessä.
Arktinen – globaali asia
Arktisten alueiden tilanne on globaali kysymys. Myös Suomelle on erittäin tärkeää olla mukana arktisen alueen kansainvälisessä yhteistyössä. On tärkeää kartoittaa erilaisia yhteistoiminnan alueita ja sopia niistä yhdessä. Ministeri Tuomiojan mielestä olisi ennen muuta täydennettävä jo olemassa olevaa verkostoa. Esimerkiksi Arktisen neuvoston sopimukseen alueella mahdollisesti sattuvien öljyvahinkojen hoitamisesta on syytä lisätä toimet vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi.
– Lisäksi on sitten alueita, jotka olisi kokonaan rauhoitettava luonnonsuojelualueiksi, Tuomioja totesi.
Keskeinen toimija arktisen alueen muutoksessa on Arktinen neuvosto. Se on hallitusten välinen korkean tason foorumi, jonka tehtävänä on edistää arktisten maiden yhteistyötä. Jäseniä ovat Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Islanti, Norja ja EU-maista Suomi, Ruotsi ja Tanska. Pysyviä osanottajia ovat kuuden alkuperäiskansojen järjestön edustajat. Euroopan unioni on pysyvä tarkkailijajäsen.
Kuullaanko alkuperäiskansoja?
Entä kuunnellaanko arktisen alueen ihmisiä, nyt kun alue on noussut keskiöön ja sinne rynnistetään taloudellisten mahdollisuuksien takia? Ministeri Tuomiojan mukaan ihmisiä kyllä aidosti ja tarkasti kuullaan. Myös EU:lla on kiinnostusta ja tarkoitus muokata oma arktinen strategiansa.
Alkuperäiskansojen asema arktisilla alueilla on herättänyt myös paljon keskustelua.
– Alkuperäiskansoja edustavia järjestöjä, kuten Saami Council, on myös mukana arktisen neuvoston toiminnassa, kertoi suurlähettiläs Halinen.
Alkuperäiskansat eivät suinkaan aina vastusta luonnonvarojen hyödyntämistä alueillaan. Esimerkiksi Grönlanti on päättänyt sallia uraanin louhinnan.
– Alkuperäiskansojen saama hyöty arktisen alueen taloudellisesta hyödyntämisestä on selkeä, mutta heillä on myös isoimmat välittömät riskit, painotti ministeri Tuomioja.
– Tähän asti taloudelliset kysymykset eivät ole olleet Arktisen neuvoston asialistalla, mutta nyt ollaan niillekin etsimässä yhteisiä pelisääntöjä, sanoi suurlähettiläs Halinen.
Ministeri Tuomiojan mukaan kaikkien arktisten toimijoiden tulisi löytää toisensa ja sovittava avoimista kysymyksistä ennen kuin arktiselle alueelle alkaa suuntautua massiivisia hyödyntämistoimia.
Arktinen informaatiokeskushanke pitkittynyt EU-byrokratian vuoksi
Suomen tavoitteena on jo pitkään ollut saada EU:n Arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen. Asia on kuitenkin ministerin mukaan pitkittynyt EU-byrokratian vuoksi.
– Asia on ollut periaatteessa sovittu Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa jo ajat sitten. Hidasteena on ollut muun muassa madellen tehty hankkeen kilpailuttaminen – vaikka käytännössä hakijoita on ollut vain yksi eli Lapin yliopiston Arktinen keskus Rovaniemellä, jolla on vaadittu osaaminen. Tästä puhun kyllä heti seuraavassa tapaamisessani EU:n korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa, ministeri Tuomioja lupasi.
Katso myös:
Lisää kuvia Eurooppatiedotuksen messuosastolta Helsingin kirjamessuilla 2013