Syksyn Selkoa EU:sta? –kiertue päätökseen Lappeenrannassa
Eurooppatiedotuksen valtioneuvoston EU-selontekoa käsittelevä yleisötilaisuuksien sarja päättyi marraskuun alussa Lappeenrannassa. Avoimessa keskustelutilaisuudessa selonteosta ja Suomen EU-politiikan näkymistä alustivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Kimmo Tiilikainen. Lappeenrantalaisyleisöä puhuttivat niin Suomen ja muiden EU-maiden velkaantuminen, Kreikan tilanne, Venäjän viisumivapaus kuin EU-lainsäädännön lillukanvarret eli nippelidirektiivit.
EU:n kolme haastetta: työ, oikeudenmukaisuus ja demokratia
EU:n velkakriisi on muuttumassa sosiaaliseksi kriisiksi varsinkin Etelä-Euroopan maissa, varoitti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
– Nuorisotyöttömyys on Ranskassakin yli 30 %, mutta nousee myös Pohjois-Euroopassa. Ellemme saa lisää talouskasvua ja työllisyyttä, on vaarana että menetämme kokonaisen sukupolven.
Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan EU:ta on viime vuosina kehitetty paljon markkinoiden ja talouden ehdoilla. Palkkaerojen kasvu ja eriarvoistuminen paitsi Euroopassa myös globaalilla tasolla heikentää ihmisten välistä luottamusta.
– Sosiaalinen Eurooppa on vastaus. Nyt EU:ssa pitäisikin saada sosiaalinen Eurooppa enemmän keskipisteeseen.
EU-selonteossa sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä pidetään ensisijaisena unionin sosiaalisin kriisin välttämiseksi. Tavoitteeksi nimetään myös unionin arvojen ja sääntöjen parempi kunnioittaminen, muun muassa korruption ja veronkierron vastainen työ.
– Veronkierto ei kuulu sosiaaliseen Eurooppaan. Se rapauttaa kansalaisten ja yritysten välistä luottamusta, lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja syö resursseja politiikalta, linjasi valtiovarainministeri Urpilainen.
– EU-maat menettävät veronkierron takia jopa 2000 euroa eurooppalaista kohden. llmapiiri on kuitenkin hyvin lyhyessä ajassa muuttunut. Veronkierron vastainen työ kuten tietojenvaihto tiivistyy niin EU:ssa, OECD:ssä kuin G-maidenkin kesken.
Selonteossa todetaan, että EU:n tulee toimia tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea.
– Ilman ihmisten antamaa oikeutusta eli legitimiteettiä EU:lla ei ole tulevaisuutta, totesi valtiovarainministeri Urpilainen Lappeenrannassa.
Yhteismarkkinat, ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja Venäjä
Valtioneuvoston EU-selonteko kuvailee Suomen EU-politiikan peruslinjaa. Samalla esitetään, miten Suomi pyrkii muuttamaan unionia paremmaksi kansalaisille ja työ- ja elinkeinoelämälle. Selonteossa nimetään 17 integraation kehittämishanketta, jotka ovat Suomen kannalta keskeisiä.
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) nimesi selontekoon liittyvässä keskustelussa kolme keskeistä kehittämisaluetta.
– On syytä katsoa, miten EU:n yhteismarkkinat toimivat, vai toimivatko ne. Lisäksi EU:ssa tarvitaan yhteistä energia- ja ilmastopolitiikka. EU voi tässä olla maailmanluokan toimija. Esim. metsäteollisuutemme voisi kehittää uusia ilmasto- ja energiavaateita noudattavia tuotteita ja näin saisimme Suomeen lisää työtä ja kasvua.
Lappeenrantalaisyleisö kysyi EU-asioista laidasta laitaan viimeisessä Selkoa EU:sta? -tilaisuudessa 4.11.2013Etelä-Karjalassa raja ja sen ylittävät yhä kasvavat venäläismatkailijavirrat puhuttavat perinteisesti paljon, näin myös Lappeenrannan tilaisuudessa. Kansanedustaja Tiilikaisen mukaan Suomen ja Venäjän erityissuhde olisi voinut saada EU-selonteossa enemmänkin huomiota.
– EU:n ja Venäjän suhteita tulee edelleen kehittää ja esimerkiksi katsoa onko viisumivapaudelle edellytyksiä, esitti Tiilikainen.
Mikä on EU:n visio?
Käsillä olevassa EU-selonteossa painotetaan, että entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi unioni on Suomen ja suomalaisten etu. Lappeenrantalaisyleisö keskustelikin aktiivisesti EU:n kehityksen suunnasta. Moni nimesi huolekseen EU:n kehittymisen kohti liittovaltiota.
– Maailman nousevat taloudet menestyvät nyt ja jatkossakin ja Euroopan rooli tulee muuttumaan, muistutti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
– Edes Saksa tai Ranska eivät pärjää yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä. Siksi EU on luotu.
Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan nykyiset EU:ssa tehtävät päätökset muokkaavat jo nyt sitä minkälainen tulevaisuuden EU on.
– Jäsenmaissa on hyvin erilaisia visioita EU:n kehittämisestä. Itse en kuitenkaan usko EU:n kehittämiseen kohti liittovaltiota, linjasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Lappeenrannassa.
