Syksyn Selkoa EU:sta? –kiertue päätökseen Lappeenrannassa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: EU:n kolme haastetta työ, oikeudenmukaisuus ja demokratia
Eurooppatiedotuksen valtioneuvoston EU-selontekoa käsittelevä yleisötilaisuuksien sarja päättyi marraskuun alussa Lappeenrannassa. Avoimessa keskustelutilaisuudessa selonteosta ja Suomen EU-politiikan näkymistä alustivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Kimmo Tiilikainen. Lappeenrantalaisyleisöä puhuttivat niin Suomen ja muiden EU-maiden velkaantuminen, Kreikan tilanne, Venäjän viisumivapaus kuin EU-lainsäädännön lillukanvarret eli nippelidirektiivit.
EU:n kolme haastetta: työ, oikeudenmukaisuus ja demokratia
EU:n velkakriisi on muuttumassa sosiaaliseksi kriisiksi varsinkin Etelä-Euroopan maissa, varoitti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
-Nuorisotyöttömyys on Ranskassakin yli 30 %, mutta nousee myös Pohjois-Euroopassa. Ellemme saa lisää talouskasvua ja työllisyyttä, on vaarana että menetämme kokonaisen sukupolven.
Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan EU:ta on viime vuosina kehitetty paljon markkinoiden ja talouden ehdoilla. Palkkaerojen kasvu ja eriarvoistuminen paitsi Euroopassa myös globaalilla tasolla heikentää ihmisten välistä luottamusta.
-Sosiaalinen Eurooppa on vastaus. Nyt EU:ssa pitäisikin saada sosiaalinen Eurooppa enemmän keskipisteeseen.
EU-selonteossa sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä pidetään ensisijaisena unionin sosiaalisin kriisin välttämiseksi. Tavoitteeksi nimetään myös unionin arvojen ja sääntöjen parempi kunnioittaminen, muun muassa korruption ja veronkierron vastainen työ.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen-Veronkierto ei kuulu sosiaaliseen Eurooppaan. Se rapauttaa kansalaisten ja yritysten välistä luottamusta, lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja syö resursseja politiikalta, linjasi valtiovarainministeri Urpilainen.
-EU-maat menettävät veronkierron takia jopa 2000 euroa eurooppalaista kohden. llmapiiri on kuitenkin hyvin lyhyessä ajassa muuttunut. Veronkierron vastainen työ kuten tietojenvaihto tiivistyy niin EU:ssa, OECD:ssä kuin G-maidenkin kesken.
Selonteossa todetaan, että EU:n tulee toimia tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea.
-Ilman ihmisten antamaa oikeutusta eli legitimiteettiä EU:lla ei ole tulevaisuutta, totesi valtiovarainministeri Urpilainen Lappeenrannassa.
Yhteismarkkinat, ilmasto- ja energiapolitiikkaa sekä Venäjä
Valtioneuvoston EU-selonteko kuvailee Suomen EU-politiikan peruslinjaa. Samalla esitetään, miten Suomi pyrkii muuttamaan unionia paremmaksi kansalaisille ja työ- ja elinkeinoelämälle. Selonteossa nimetään 17 integraation kehittämishanketta, jotka ovat Suomen kannalta keskeisiä.
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) nimesi selontekoon liittyvässä keskustelussa kolme keskeistä kehittämisaluetta.
-On syytä katsoa, miten EU:n yhteismarkkinat toimivat, vai toimivatko ne. Lisäksi EU:ssa tarvitaan yhteistä energia- ja ilmastopolitiikka. EU voi tässä olla maailmanluokan toimija. Esimerkiksi metsäteollisuutemme voisi kehittää uusia ilmasto- ja energiavaateita noudattavia tuotteita ja näin saisimme Suomeen lisää työtä ja kasvua.
