EU, Etelä-Savo ja elämän eväät
EU arjessa –tapahtumassa Mikkelissä viime viikolla teemana oli ” EU, Etelä-Savo ja elämän eväät – riittääkö vaurautta ja hyvinvointia kaikille?” Tapahtuman tarkoituksena oli haastaa eteläsavolaiset keskustelemaan Euroopan unionista sekä sen vaikutuksista maakuntansa arkeen. Mikkelin tapahtumassa haaste otettiin innostuneesti vastaan: keskustelu ja osallistuminen päivän tapahtumiin oli erittäin vilkasta. Köyhyys, syrjäytymiseen vaikuttavat syyt sekä työllisyysasiat kiinnostivat. Niihin asioihin eteläsavolaisten mielestä tulisi myös Euroopan unionin panostaa ja suunnata toimia maakunnassa.
Etelä-Savo kuuluu kolmen EU-kriittisimmän maakunnan joukkoon Suomessa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan lisäksi. Tämä selviää Euroopan komission Suomen edustuston viime viikolla teettämästä mielipidetutkimuksesta, joka koski eteläsavolaisten asenteita Euroopan unionia kohtaan. Kolmannes, 33 prosenttia, vastaajista piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja huonona 27 prosenttia. Eteläsavolaisista 40 prosenttia kertoo tutkimuksessa olevansa kiinnostuneita EU:n toiminnasta.
Mikkelin EU arjessa -seminaarissa keskusteltiin muun muassa köyhyydestä Euroopassa. Toimittaja Maarit Tastula juonsi tilaisuuden.
Euroopan unionissa elää köyhyysuhan alla noin 80 miljoonaa ihmistä, joista lapsia on kaksikymmentä miljoonaa. EU arjessa –tapahtuman seminaarissa puhunut sisäministeri Päivi Räsänen pitää vaikeaa taloudellista tilannetta uhkana myös sisäiselle turvallisuudelle.
– Vaikea taloudellinen tilanne voi heikentää sisäistä turvallisuutta sekä ihmisten turvallisuudentunnetta. Siksi yksi keino vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen onkin erityisesti nuorisotyöttömyyteen puuttuminen. Korkea nuorisotyöttömyys ja sitä kautta syrjäytyminen lisää esimerkiksi päihteiden käyttöä ja saattaa jopa madaltaa kynnystä liittyä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Kreikan tilanne on osoittanut, miten nopeasti ääriliikkeitä nousee talousahdingon myötä
– Köyhyys on myös pääsyy siihen, että ihmiset lähtevät liikkeelle. Viime vuonna yli 330 000 ihmistä haki turvapaikkaa Euroopasta. Tänä vuonna luku kasvaa.
Kauppakeskus Stellassa yleisö sai tutustua moniin eteläsavolaisiin EU-hankkeisiin.
Myös sosiaalioikeuden professorin Pertti Arajärven mukaan muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, epävakaa työura ja alhainen koulutustaso lisäävät syrjäytymistä. Erityisesti vanhuksilla yksi tällainen riskitekijä on yksinäisyys. Suhteellinen köyhyys on Arajärven mukaan lisääntynyt Suomessa; tuloerot ovat kasvaneet ja esimerkiksi sosiaalinen kierto vähentynyt aiemmasta.
Arajärven mielestä varhainen puuttuminen ongelmiin ja syihin puuttuminen, ei vasta seurauksiin, tulee yhteiskunnalle halvemmaksi. Työllisyyden parantaminen on avainasemassa – ja työurien pidentäminen.
Mikkelissä oli mahdollisuus osallistua myös ohjattuun sauvakävelyyn, vetäjinä MEP Sari Essayah ja Etelä-Savon Liikunta.EU kehuu nuorisotakuuta
Outi Niiranen Euroopan komission työllisyysasioiden pääosastolta kertoi, että myös Euroopan komissio on suosittanut Suomelle työurien pidentämistä. Niirasen mukaan EU:n Eurooppa 2020-strategian tarkoitus on luoda poliittiset puitteet työllisyyden parantamiselle koko EU-alueella. Suomalainen nuorisotakuu on saanut kiitosta komissiolta ja sitä on suositettu hyväksi käytännöksi myös muille EU-maille.
Paljon puhuttua EU-rahaa ohjautuu työllisyys- ja sosiaalihankkeisiin Euroopan sosiaalirahaston kautta. Marraskuuhun mennessä Suomessa pyöri melkein kaksi ja puoli tuhatta sosiaalirahastohanketta, joista 638 hanketta Etelä-Savossa.
Seminaariin osallistuneet mepit, Sari Essayah, Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula muistuttivat omissa puheenvuoroissaan siitä, että EU:n keinot vaikuttaa työllisyyteen ovat kuitenkin rajallisia. Euroopan unioni voi kyllä antaa suosituksia, jakaa jäsenmaiden hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä tietenkin ohjata EU-tukia työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Mutta vastuu työllisyysasioista on viime kädessä jäsenmailla itsellään.
Katso myös:
Kuvia Mikkelin EU arjessa -päivästä 15.11. 2013 Eurooppatiedotuksen Flickr-palvelussa
