EU:n Itäisen kumppanuuden huippukokous alkaa Vilnassa
Liettuan EU-puheenjohtajakauden suurin ponnistus eli Itäisen kumppanuuden huippukokous alkaa huomenna 28. marraskuuta Vilnassa. Kokouksen taustalla on paljon odotuksia ja kunnianhimoisia tavoitteita. Vilnan kokous on herättänyt jo etukäteen suurta huomiota myös muun muassa Ukrainan poliittisen tilanteen vuoksi. Suomen delegaatiota kokouksessa johtaa ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Euroopan unioni otti itäisen kumppanuus –ohjelman käyttöön vuonna 2009, Puolan ja Ruotsin aloitteesta. Sen tavoitteena on vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäminen EU:n itäisillä lähialueilla. EU-lähentymisen on katsottu toimivan porkkanana, joka kannustaa epädemokraattisesta järjestelmästä palautuvia maita toteuttamaan suuria ja vaikeita yhteiskunnallisia uudistuksia. Itäisen kumppanuuden kautta edistetään EU:n itäisten naapurimaiden, Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidzhanin, poliittista ja taloudellista lähentymistä Euroopan unioniin.
Itäinen kumppanuus on osa unionin naapuruuspolitiikkaa. Toinen EU:n naapuruuspolitiikan ulottuvuus on Välimeren etelänpuoleiset maat ja Lähi-idän alue.
Kumppanuus ei ole suora tie EU-jäsenyyteen
Itäinen kumppanuus ei välttämättä ole tie EU-täysjäsenyyteen. Kumppanimaista kolme eli Moldova, Georgia ja Ukraina ovat aiemmin asettaneet lopulliseksi tavoitteeksi EU-jäsenyyden. Muut taas haluavat lähentyä unionia hieman vähemmän kunnianhimoisilla tavoitteilla. EU on saanut lähes valmiiksi niin sanotut assosiaatiosopimukset Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa. Assosiaatiosopimuksien tärkein merkitys on vapaakauppa-alueen perustaminen. Alue avaa EU:n ja kumppanimaiden markkinoita keskinäiselle kaupankäynnille. Sopimusten myötä maiden yhteistyö tulee tiivistymään myös muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisä- ja oikeusasioiden aloilla.
Varsinaisessa yhteistyössä on mukana kuusi maata, mutta EU:n näkökulmasta maiden taloudellinen ja poliittinen lähentyminen eurooppalaiseen yhteistyöhön on eduksi laajemmallekin alueelle, myös Venäjälle. Kuitenkin Venäjä on ryhtynyt erilaisiin toimenpiteisiin, jotta kumppanimaat luopuisivat EU-lähentymistavoitteistaan. Armenia ilmoittikin syyskuussa liittyvänsä tulliliittoon Venäjän kanssa, vaikka assosiaatiosopimus EU:n kanssa oli jo lähes neuvoteltu valmiiksi. Ukrainan ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen piti olla yksi Vilnan huippukokouksen tärkeimpiä tuloksia. Nyt sopimuksen allekirjoittaminen näyttää epävarmalta.
Liikkuvuuden lisääminen tärkeä tavoite
Assosiaatiosopimusten lisäksi Euroopan unioni käy neuvotteluja viisumihelpotuksista ja viisumivapaudesta kaikkien kumppanimaiden, paitsi Valko-Venäjän, kanssa. Viisumihelpotukset ja ihmisten liikkuvuuden edistäminen ovat tärkeitä ja konkreettisia tavoitteita myös kansalaisten kannalta.
Kaikilla itäisillä kumppanimailla on joka tapauksessa vielä paljon työtä edessään mahdollisen EU-täysjäsenyyden saavuttamisessa. Demokratia- ja oikeusvaltiokehitys vaativat vielä paljon työtä, samoin korruption kitkeminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Vilnan huippukokous on EU:lle yksi tärkeä virstanpylväs tässä tehtävässä.
Lue lisää:
Vilnan huippukokous Liettuan EU-puheenjohtajakauden verkkosivuilla (englanniksi)
Tuleeko Moldovasta ja muista EU:n itäisistä kumppaneista joskus EU-maita?
