Pelkkää plussaa koulutukselle, nuorisolle ja urheilulle

Erityisasiantuntija Ville Korhonen vastaa mm. koulutusasioista EU-edustustossa.

Jo 25 vuotta pyörinyt Erasmus on yksi parhaiten tunnetuista ja menestyneistä EU-ohjelmista. Neuvottelut koskien ohjelman jatkoa on nyt saatu päätökseen, ja uusi ohjelma pääsee käynnistymään aikataulussa tammikuussa 2014. Uusi ohjelma on monialainen ja kantaa nimeä Erasmus+. Mitä plussaa siinä sitten on aiempaan verrattuna?

Kun Euroopan parlamentti hyväksyi Erasmus+ -asetuksen omalta osaltaan marraskuun 19. päivänä, illan pääuutislähetyksessä Suomessa uutisoitiin kuinka ”EU lisää opiskelijoiden ilmaisia matkoja ulkomaille”. Jutussa kerrottiin, että ”seuraavan seitsemän vuoden aikana koulumatkailuun käytetään yhteensä 14,7 miljardia euroa” ja että ”EU:n päätös lisätä matkailua runsaasti on mielenkiintoinen siinä mielessä, että unionin budjettia leikattiin muuten seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi”.

Siis että 14,7 miljardia euroa EU-rahaa koulumatkailuun?

No ei aivan. Summa kyllä on oikein, samoin se, että rahoitus kasvaa reilusti. Koulumatkailun sijaan kyse on kuitenkin oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta. Osallistujat voivat olla muun muassa koululaisia, ammatti-, aikuis- tai korkeakouluopiskelijoita, opettajia tai muuta opetushenkilökuntaa, nuoria vapaaehtoistyöntekijöitä tai nuorisotyöntekijöitä. Keskeistä on, että liikkuvuus liittyy oppimiseen ja lisää taitoja sekä osaamista. Tutuimmillaan kyse on opiskelijavaihdosta, vanhasta kunnon Erasmuksesta.

Tili plussalla

Ja nyt pääsemme takaisin alun kysymykseen siitä, mitä ohjelman nimeen lisätty +-merkki sitten pitää sisällään. Tärkein plussa on tietenkin rahoitus, johon tulee roima noin 40 prosentin kasvu. Plussaa eli lisäarvoa tuo myös ohjelman virtaviivaistettu rakenne, jossa useat nykyisin omillaan pyörivät koulutus- ja nuorisosektorin EU-ohjelmat niputetaan yhteen. Näin saadaan synergiaetuja ja voidaan yksinkertaistaa hallintoa, mikä taas mahdollistaa resurssien ohjaamisen itse pääasiaan eli liikkuvuuteen.

Uutta ohjelmassa ovat myös oppilaitosten ja yritysten väliset allianssit. Näitä on kahdenlaisia, toiset suunnattu ammatillisen koulutuksen toimijoille ja toiset lähinnä korkeakouluille. Tavoitteena on parantaa koulutuksen relevanssia työelämän näkökulmasta ja näin edistää nuorten työllistymistä.

Allianssien lisäksi ohjelmasta rahoitetaan niin sanottuja strategisia kumppanuuksia koulutusalan organisaatioiden välillä. Nämä kumppanuudet ovat kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on hyvien käytänteiden vaihtaminen, vertaisoppiminen ja yhteisten aloitteiden kehittäminen.

Liikuttavan hieno ohjelma

Liikkuvuudella on paljon positiivisia vaikutuksia. Yksittäisen opiskelijan kohdalla se edesauttaa uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien hankkimista. Oppilaitosten tasolla se edistää koulutuksen kansainvälistymistä ja sitä kautta laatua. Ja laajasti ajateltuna koko Euroopan tasolla jatkuvasti lisääntyvä liikkuvuus edistää jäsenmaiden koulutusjärjestelmien harmonisaatiota. Nämä ovat myös keskeiset syyt liikkuvuudelle osoitetun EU-rahoituksen kasvulle; komissio, Euroopan parlamentti ja jäsenmaat ovat kaikki yhtä mieltä toiminnan tehokkuudesta ja lisäarvosta.

Korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen sektoreilla perusliikkuvuustoiminta säilyy Erasmus+:ssa pitkälti ennallaan. Koululaisten yksilöliikkuvuutta ei enää tueta, mutta koululaiset, esimerkiksi lukiolaiset, voivat osallistua luokkien vaihto-ohjelmiin. Uudessa ohjelmassa tällaisten vaihto-ohjelmien tulee kuitenkin tukea oppilaitoksen laajempaa kansainvälistymisstrategiaa. Tällä pyritään saamaan lisää vaikuttavuutta ja lisäarvoa – sitä plussaa.

Viimeisen 25 vuoden ajan Erasmus-ohjelmasta on rahoitettu korkeakouluopiskelijoiden lyhyitä, yleensä 3-6 kuukauden liikkuvuusjaksoja. Uudessa ohjelmassa tämän perinteisen toiminnan rinnalla käynnistyy eurooppalainen opintolainantakausjärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa opintolainan takauksia eurooppalaisille opiskelijoille, jotka lähtevät toiseen jäsenmaahan tekemään kokonaisia maisteriopintoja yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Tämä komission innovaatio jakoi jäsenmaiden kantoja melko voimakkaasti, ja neuvotteluiden jälkeen päädyttiinkin käynnistämään ensin kolmivuotinen pilotti pienemmällä budjetilla.

Ei pelkkä liikkuvuus-, vaan myös liikuntaohjelma

Kokonaan uutena sektorina EU-rahoitusta ryhtyy saamaan urheilu. Erasmus+ -rahaa ei kuitenkaan jaella huippu-urheilulle, vaan ruohonjuuritason urheilu- ja liikuntajärjestöille, jotka tekevät erilaisia kehittämishankkeita muiden jäsenmaiden kumppaneiden kanssa. Näiden hankkeiden tavoitteena tulee olla esimerkiksi syrjinnän estäminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, terveyttä edistävän liikunnan lisääminen tai antidopingtyö. Vaikka urheilusektorille suunnattu rahamäärä ei ole suuri, kaikki on kuitenkin plussaa verrattuna nykyiseen.

Mutta mitä me siitä hyödymme?

Suomi on tyytyväinen Erasmus+ -ohjelmasta saavutettuun sopuun, etenkin kasvavaan budjettiin. Suomalaiset ovat aina käyttäneet liikkuvuuteen suunnatut EU-rahat täysimääräisesti ja meillä kysyntä ylittää tarjonnan, joten uskomme pystyvämme hyödyntämään tehokkaasti myös suuremman budjetin. Kannatimme alusta asti koulutussektorin ohjelmien yhdistämisestä laajemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi, samoin urheilusektorin ottamista mukaan. Komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna nuorisosektorin roolia ja näkyvyyttä on saatu huomattavasti parannettua, mihin olemme myös tyytyväisiä. Opintolainantakausinstrumentin suhteen kuuluimme skeptiseen leiriin, mutta saavutettu kompromissi oli lopulta hyväksyttävissämme.

Lopuksi huomautettakoon, että Suomen mielestä kyse ei ole koulumatkailusta.

Ville Korhonen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija, joka vastaa edustustossa koulutus-, nuoriso-, urheilu-, kulttuuri- ja audiovisuaaliasioista.