Voiko tätä kukaan ymmärtää?

Töissä Brysselissä ­– kymmenen suomalaista tarinaa

Heidi Jern, komissaari Olli Rehnin kabinetti

Vaasalainen Heidi Jern on työskennellyt komission varapuheenjohtajan, talouskomissaari Olli Rehnin kabinetissa vuoden päivät. ”En osannut kuvitellakaan, että minulle tarjottaisiin tällainen mahdollisuus.”

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Opiskelin kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa, jossa EU-oikeuden kurssilla ajattelin, ettei tästä kukaan mitään voi ymmärtää. Päädyin työharjoitteluun valtioneuvoston EU-sihteeristöön, josta siirryin Euroopan parlamenttiin silloisen mepin, nykyisen puolustusministerin Carl Haglundin avustajaksi. Hoidin talousasioita, joten olin paljon yhteydessä Olli Rehnin kabinettiin. Rehn soitti minulle reilu vuosi sitten ja tarjosi paikkaa. Ehdin olla parlamentissa reilut kolme vuotta.    

Miten komissaarin kabinetti toimii?

Teemme töitä Euroopan tasolla ja ajamme koko unionin etua. Kabinetissa on noin parikymmentä työntekijää, joista seitsemän on neuvonantajia. Neuvonantajan työ on verrattavissa ministerin erityisavustajan työhön. Meillä on jokaisella omat vastuualueet, joita pääsääntöisesti seuraamme. Itselleni kuuluvat mm. suhteet Euroopan parlamenttiin ja digitaalinen agenda sekä oikeus- ja sisäasiat.

Komissio tekee päätöksiä ja lainsäädäntöehdotuksia ns. kollegiaalisesti, eli käytännössä kaikki ehdotukset edellyttävät 28 komissaarien hyväksyntää. Kabinetissa valmistelemme kokouksia ja lainsäädäntöehdotuksia, ja selvitämme, voiko komissaari Rehn kannattaa tiettyä ehdotusta, ja mitä ehdotuksessa voisi muuttaa, jotta hän sitä kannattaisi. Työssä täytyy tuntea komissaarin poliittinen näkemys hyvin.  

Mitä työsi vaatii ja mikä siihen valmentaa?

Korkeaa stressinsietokykyä ja kielitaitoa. On osattava nopeasti perehtyä useampaan asiakokonaisuuteen samanaikaisesti ja priorisoida. Ihmisten kanssa täytyy osata kommunikoida: suomalaisten suoraa tapaa arvostetaan, mutta usein se saattaa olla liian asiapainotteinen. Työasioista sovitaan myös cocktailien äärellä. Työni painopiste on ennakkovaikuttamisessa.     

Vastuuta on paljon, ja usein joku taho on tyytymätön tulokseen. Pitää uskoa omaan tekemiseen. Tapaamme ajoittain vierailijaryhmiä, mikä auttaa muistamaan, miten työni vaikuttaa tavallisen kansalaisen arkeen ja on osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikki on tavalla tai toisella politiikkaa. Harjoittelupaikat ovat todella tärkeitä ponnahduslautoja EU-uralla. Harjoittelijoiden panostusta olisi arvostettava enemmän.   

Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työpäiväni täyttyvät kokouksista, joko talon sisällä tai ulkopuolella, esimerkiksi parlamentissa. Komissiossa kokoustetaan neljällä eri tasolla: pääosastojen, kabinettijäsenien, kabinettipäälliköiden ja kollegion kokoonpanoissa. Aamuisin meillä on kabinettikokous, jossa otamme tilannekatsauksen siitä, missä mennään ja mitä on agendalla. Iltaisin, joskus öisinkin, kirjoitan komissaarin puheita. Vaikka työpäivä on tunneissa joskus pitkä, vaihtelevien työtehtävien takia se ei tunnu siltä. Opiskeluaikana olin töissä palvelualalla, ja olin enemmän puhki työpäivien jälkeen kuin nykyisessä työssä vaikka työtunteja on huomattavasti enemmän.

Mikä Brysselissä on parasta?

Työkaverit ehdottomasti. Brysseliin kerääntyy innokkaita, avoimia ja ulospäinsuuntautuneita ihmisiä, jotka uskovat, että yhteistyössä nämä asiat kannattaa hoitaa. Toimintatapa on dynaamisempi kuin Suomessa, jossa katsotaan asioita usein yhdestä näkökulmasta. Uuteen maahan muuttaessa jännittää, löytääkö työn lisäksi myös sosiaalista elämää. Viihdyn kansainvälisissä ympyröissä, vaikka välillä huomaakin, että stereotypiat eri kansalaisuuksista pitävät paikkansa. Jos kansainvälisyyteen väsyy, Brysselissä on vahva suomalaisverkosto. Bryssel on mahtava paikka elää ja asua. Järkevän kustannustason ansiosta elämänlaatu on korkea.

Miten lähestyvät Euroopan parlamenttivaalit näkyvät työssäsi?

Komission virkamiehet vaihtavat työnkuvaansa normaalisti viiden vuoden välein. EP-vaalit näkyvät komissiossa esimerkiksi siten, että osa virkamiehistä vaihtaa työtehtävää juuri ennen vaaleja. Komissio on instituutiona eräänlainen hybridi, se ei ole niin poliittinen kuin esimerkiksi parlamentti, jossa puolueet ovat näkyvin osa. Minun pöydällä on myös suhteet Euroopan parlamenttiin. Vaalien lähestyessä vuorovaihtelusta tulee entistä poliittisempaa.

Miten rohkaisisit suomalaisia nuoria hakemaan työtehtäviä EU:n parissa?

EU:n työnhaku- ja rekrytointiprosessit ovat pitkiä ja tietoa tarjoavat verkkosivustot monimutkaisia. Muistakaa, että kaiken takana on ihmisiä, vaikka välillä saattaakin tuntua siltä, että instituutiot ovat valtava kasvoton koneisto.  Brysselissä on laaja skaala asiantuntijoina myös EU-instituutioiden ulkopuolella kansalaisjärjestöissä ja yrityksissä.

Mitä aiot tehdä tulevaisuudessa?

Mietin aiemmin, että olisi siistiä tehdä tällaista työtä, mutta en osannut kuvitella, että 28-vuotiaana minulle tarjotaan siihen mahdollisuus. Olen työskennellyt kaikissa EU-instituutioissa, siksi olisi kiva nähdä työelämää myös EU:n ulkopuolella. Ihmisoikeusasiat kiinnostavat, ja haluan tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallinen vaikutus. Tällä hetkellä elämäni on täällä.  

******************************************************************************************

              Euroopan komissio

• Komissiossa on 28 komissaaria, jokainen yhdestä jäsenmaasta. 
• Komissaarien kabinetit ovat samankokoisia komissaarin vastuualueesta riippumatta.
• Kabinettien rekrytoinnissa on tiettyjä sääntöjä. Esimerkiksi puolet kabinetin työntekijöistä täytyy olla komission virkamiehiä, jäsenissä täytyy olla vähintään kolmen maan kansalaisia ja sukupuolten välinen tasa-arvo tulee huomioida.
• Jokainen komissaari vastaa itse kabinettinsa kokoamisesta. Kabinetin jäsenten työsopimukset ovat sidottu komissaarin toimikauteen.

target="_blank">Komissaari Rehnin kabinetti

target="_blank">Euroopan komissio

Teksti ja kuva: Maria Nurmi