Vytautaksen voimalla tuloksia
Liettua sai puheenjohtajakautensa kunniakkaaseen päätökseen, kun Eurooppa-neuvoston alla valtiovarainministerit pääsivät yhteisymmärrykseen pankkien kriisinratkaisumekanismista. Kompromissi saatiin aikaan siten, että menettelytavoista vaikeuksiin joutuneiden pankkien kohtelusta, pelastamisesta, pilkkomisesta tai alasajosta, säädetään asetus. Olennaista on se, että veronmaksajia ei vedetä maksumiehiksi pankkien ongelmiin, vaan vastuuseen joutuvat osakkaat ja sijoittajat. Pakettiin kuuluu 55 mrd euron rahasto, johon varat kerätään pankeilta itseltään. Yhteiseen rahastoon siirrytään vaiheittain kymmenen vuoden sisällä. Rahaston perustaminen tapahtuu erillisellä hallitustenvälisellä sopimuksella, jonka neuvottelut on jo aloitettu.
Kyseessä on pankkiunionin kannalta keskeinen saavutus. Liettua veti neuvotteluja mallikkaasti, vaikka etenemistä hidasti se, että vaalien takia Saksan lopullista kantaa jouduttiin odottamaan.
Kyse ei ole kuitenkaan lopullisesta päätöksestä. Vielä tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä. Kreikan johdolla käydään neuvotteluja neuvoston, komission ja parlamentin kesken. Aikaa ei ole paljon, sillä Euroopan parlamentin vaalien takia lopullinen asetusteksti ja rahastoa koskevan valtiosopimuksen pitäisi olla valmiina maaliskuun puoliväliin mennessä.
Asetelma ei ole Kreikallekaan helppo. Euroopan parlamentti ei ole tyytyväinen joulukuun aikaansaannokseen, eikä etenkään kannata valtiosopimusmallia. Muutkin moittivat suunniteltua pankkien kriisinratkaisua monimutkaiseksi ja päätöksentekoa hitaaksi. Ongelmiin ajautuneiden pankkien järjestelyt vaativat nopeaa reagointia, yleensä viikonlopun aikana. Kriitikoille voi vastata, että EU:ssa on kyllä olemassa menettelyt nopeaan päätöksentekoon, niin komissiossa kuin neuvostossa. Lisäksi päävastuussa olisi asiantuntijoista koostuva kriisinratkaisuneuvosto, ja vain poikkeuksellisissa tilanteissa tarvitaan neuvoston, eli käytännössä valtiovarainministereiden kantaa.
Täytyy muistaa, että vielä syksyllä Saksa vastusti visusti yhteisen rahaston perustamista. Siirtymäaikaa yhteiseen rahastoon voi pitää jopa perusteltuna, sillä useiden mielestä Euroopan keskuspankille annettu pankkien valvontarooli voi olla pankkisektorin tulevaisuuden kannalta oleellisempi uudistus. Euroopan keskuspankki arvioi euroalueen ja muiden valvonnan piiriin kuuluvien pankkien tilan. Eli ongelmat pitäisi olla kartoitettu ja hoidettu ennen yhteisen rahoituksen mahdollisuutta.
Parlamentin kanssa käydään vielä monta kiperää vääntöä, mutta useimmat uskovat, että kompromissihalukkuutta löytyy ennen kevään vaaleja. Muussa tapauksessa ehdotus raukeaa ja siirtyy hamaan tulevaisuuteen, odottamaan uutta parlamenttia. Se ei olisi toivottavaa nyt, kun vuosia unionin toimintaa piinannutta euroalueen kriisiä ollaan peittoamassa. Myönteisiä merkkejä on nähtävissä euroalueen toipumisesta, hitaasta, mutta kuitenkin.
Liettua voi syystä olla tyytyväinen puheenjohtajakautensa tärkeimmän tavoitteen saavuttamiseen. Liettua kirjasi onnistumisia monella muullakin sektorilla. Se sai läpi ennätysmäärän uutta lainsäädäntöä. Puheenjohtajuuksia arvioidaan pitkälti päätösten määrän valossa, vaikka samaan aikaan penätään liiallisen sääntelyn karsimista.
Liettuan kausi muistetaan myös Itäisestä kumppanuudesta. Assosiaatiosopimus Ukrainan kanssa lykkääntyi, mutta EU:n sitoutuminen Itäiseen kumppanuuteen vahvistui. EU:n laajentuneesta luonteesta kertoo se, että asia halutaan pitää jatkossakin asialistoilla. EU:n tulee kantaa vastuuta lähinaapurustostaan niin idässä kuin etelässä.
Kiertäviä puheenjohtajuuksia on usein moitittu, mutta turhaan. Puheenjohtajat tarttuvat yleensä hanakasti haasteeseen, tuovat unioniin oman poliittisen tahtotilansa. Puheenjohtajuuksien kautta jäsenvaltiot lunastavat täysimääräisesti paikkansa. Liettualle ensimmäinen puheenjohtajuus oli näytön paikka, johon se oli valmistautunut erittäin hyvin.
Liettuan kauden myötä poistuvat myös Vytautas-kokousvedet. Niiden laadusta oltiin montaa mieltä. Minulle kelpasi.
Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve
Pysyvä edustaja Euroopan unionissa
