EU arjessa -kiertue pysähtyi Lahdessa – meppejä nykäistiin hihasta
Mitä tarkoittaa EU:n kansalaisaloite? Millaiset ovat EU:n vaikutukset päijäthämäläisten arkeen? Muun muassa näitä asioita pohdittiin Lahdessa 4. toukokuuta, kun EU arjessa -tapahtumapäivä rantautui paikkakunnalle. Tapahtuman teemana oli kansalaisten vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa.
Lahden seudulla vierailivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Pietikäinen, Mitro Repo, Petri Sarvamaa ja Sampo Terho. Heidän lisäkseen tapahtumiin osallistui virkamiehiä Euroopan komission Suomen-edustustosta ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistosta.
Päivän kestävän tapahtuman ohjelmassa oli kaikille avoin seminaari, yleisötapahtuma kauppakeskuksessa ja oppilaitos- ja yritysvierailuja. Tapahtumat keräsivät runsaasti väkeä ja mepit otettiin mielenkiinnolla vastaan.
Huomio huomio, täällä Lahti – kuuleeko Bryssel?
Lahden pääkirjastossa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin niin alueiden kuin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kantoi huolta kuntien vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa. Päijät-Hämeen Brysselin toimiston johtaja Tuula Loikkanen kertoi puolestaan työstään maakuntien edunvalvojana ja mainitsi alueelle erityisen tärkeiksi asioiksi teollisen muotoilun, ympäristöasiat ja innovaatiot. Vesijärvi-säätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen korosti kansalaisaktiivisuuden ja EU-rahoituksen merkitystä vesistöjen suojelussa paikallistasolla.
Europarlamentaarikot Sampo Terho, Mitro Repo ja Sirpa Pietikäinen puhuivat äänestämisen tärkeydestä Euroopan parlamentin vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsenet tekevät kirjallisia kysymyksiä, lähettävät kannanottoja ja tekevät muutoksia lakiesityksiin. Ihmisten väliset suorat kontaktit ovat meppienkin työssä tärkeitä. Työ Euroopan parlamentissa on monella tapaa vastaavaa kuin eduskuntatyö, esimerkiksi valiokunnissa.
Panelistien mielestä EU:n tarkoitus on ratkaista ongelmat, joita ei voida yksin ratkaista. Näitä ovat rauha, ympäristö ja talous. EU:n kansalaisaloite ja vetoomusmahdollisuus parlamentin vetoomusvaliokuntaan nostettiin esiin kansalaisten vaikutuskanavina. Mepit muistuttivat kuitenkin, että aivan kaikesta ei päätetä EU:n tasolla.
Seminaarissa sateli yleisökysymyksiä ja keskustelussa palattiin moneen kertaan Kreikkaan ja talouteen. Meppien matkustelu Strasbourgin ja Brysselin välillä, paine jäsenmaksujen korotukseen ja Itämeren tila olivat myös kysyjien mielessä.
Kauppakeskus Triossa oli mahdollisuus tutustua päijäthämäläisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin sekä kuulla europarlamentaarikoita.
Meppeihin halutaan pitää yhteyttä
Päijäthämäläisten tuntoja EU:sta mittaava kysely julkistettiin samana päivänä. Kyselyssä tiedusteltiin maakunnan asukkaiden mieluisinta kanavaa vaikuttaa EU:hun. Kolmasosa vastanneista piti yhteydenottoa europarlamentaarikkoon mieluisimpana välineenä. Kyselyn mukaan päijäthämäläiset näkevät uuden EU:n kansalaisaloitteen positiivisena vaikuttamiskanavana. Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen osoittautui tutkimuksen mukaan kohtalaisen myönteiseksi.
Kuva: Euroopan parlamenttiTutkimuksessa selvitettiin myös, millä politiikan aloilla EU:n rooli koetaan erityisen tärkeäksi maakunnan tulevaisuuden kannalta. Vastaajat nostivat tärkeimmäksi alueeksi talouskysymykset (66 % vastaajista), mutta myös työllisyyden parantamista sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä pidettiin niin ikään merkittävinä alueina, joihin EU voi vaikuttaa.
Seuraava EU arjessa –tapahtuma on Seinäjoella 30. elokuuta.
Päijät-Hämeen kyselyn tulokset
