Ei ”arvotonta” kauppapolitiikkaa
Yhdysvallat ja EU neuvottelevat parhaillaan kauppasopimuksesta, joka kattaisi toteutuessaan puolet maailman bruttokansantuotteesta. Neuvottelut kunnianhimoisesta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta alkoivat kesällä 2013. Tänään eduskunnassa järjestetyssä avoimessa kuulemisessa todettiin yhteisesti kauppapolitiikan avulla luotava kasvu tärkeäksi – mutta muistutettiin samalla, ettei harjoitetun kauppapolitiikan tule kuitenkaan olla ”arvotonta kauppapolitiikkaa”. Vaan myös mm. ympäristö, kestäväkehitys, avoimuus, työelämän standardit ja ihmisoikeudet on huomioitava vapaakauppasopimuksia neuvoteltaessa.
Suomi ja EU-Yhdysvallat-vapaakauppasopimus
Toteutuessaan EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta. EU:lle sopimus toisi arvioiden mukaan 0,5 % talouskasvun lisäyksen. – Ja siis piristysruiskeen EU:n talouteen. Suomalaiset pk-yritykset ovat erityisesti kokeneet hyötyvänsä sopimuksesta, kun mm. tullaus- ja sertifikaatiomenettelyt helpottuvat, vapauttavat kaupankäyntiä ja tekevät siitä edullisempaa. Pienten ja keskisuurten yritysten arvioidaan yleisesti hyötyvän sopimuksesta suhteellisesti enemmän kuin suurten.
Vaikka Suomen BKT:stä noin 40 % tulee viennistä, ei Suomi kuitenkaan kuulu avoimimpien talouksien joukkoon EU:ssakaan. ”Muiden muassa Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat viennissään meitä aktiivisempia.”, sanoo ulkoasianministeriön taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteeri Matti Anttonen. ”Ruotsissa vienti on noin 10 % suurempi, he myös ovat meitä noin 10 % rikkaampia…”
Alivaltiosihteeri Anttonen painotti puheenvuorossaan, että sopimusta neuvoteltaessa Suomelle keskeistä on markkinoille pääsyn parantaminen tavarakaupassa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä tullimenettelyjen helpottaminen ja kaupan teknisten esteiden vähentäminen.
Ei ”arvotonta” vapaakauppaa
Erityisesti seminaarin kommenttipuheenvuoroissa SAK:n Olli Koski ja Kepa ry:n Timo Lappalainen muistuttivat, että kauppapolitiikalla voidaan edistää myös hyviä päämääriä. SAK:n Koski esimerkiksi totesi, että reilu vapaakauppa edellyttää kattavaa ja sitovaa ilmastosopimusta. Tiukemmat ympäristönormit sekä ihmisoikeus- ja investointisuojalausekkeet nousivat mukaan keskusteluun erityisesti kommenttipuheenvuorojen aikana. Kestävän kehityksen periaatteiden on ohjattava tietä, ja tästä tunnuttiin olevan salissa yksimielisiä.
Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että avoimuus on tärkeää kauppa- ja investointikumppanuussopimusta valmisteltaessa. Tämän sopimuksen valmisteluprosessi onkin jo tähän mennessä ollut avoimempi kuin mitkään aiemmat EU:n kauppasopimusneuvottelut. Myös kansalaisyhteiskunta on haluttu ottaa mukaan keskusteluun jo varhaisessa vaiheessa.
Eduskunnan suuren valiokunnan, ulkoasianvaliokunnan ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämä seminaari pidettiin eduskunnan auditoriossa 26.2.2014
