Vieraslajit vaikeuksissa
Haitalliset vieraslajit aiheuttavat EU-alueen taloudelle jopa 12 miljardin euron laskun joka vuosi. Niinpä Euroopan komissio antoi syyskuussa 2013 ehdotuksen asetukseksi vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta. Ehdotuksen käsittelyssä on noussut esiin ”haitallisuuden” ristiriitaisuuksia: yhden maan haitallinen vieraslaji on toisessa suosittu koristekasvi.
Komissio antoi esityksensä asetukseksi haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta syyskuussa 2013. Neuvoston ja Euroopan parlamentin väliset neuvottelut ensimmäisen käsittelyn sopimuksesta alkoivat helmikuussa 2014. Niissä jäsenmaita tällä hetkellä edustaa puheenjohtajamaa Kreikka.
Tiiviiden neuvottelujen aikana on hiottu muun muassa poikkeuslupajärjestelmää ja alueellisten luonnonmaantieteellisten erojen huomioon ottamista. Kuluneella viikolla Kreikka antoi muille jäsenmaille ehdotuksena ensimmäisen käsittelyn sopimukseksi. Nämä eivät kuitenkaan vielä hyväksyneet ehdotusta, ja Kreikan käsissä on, miten jatketaan tästä eteenpäin.
EU-alueen taloudelle 12 miljardin euron lasku joka vuosi
Euroopassa tavatuista vieraslajeista koottiin vuonna 2008 ensimmäinen kattava luettelo DAISIE -hankkeessa. Luettelo sisältää yli 11 000 vieraslajia. Näistä 10-15 prosentilla on huomattavia haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen. Juuri näitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi EU:ssa, ja juuri ne aiheuttavat EU-alueella vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Komission ehdotuksessa on tarkoitus puuttua tähän joukkoon lajeja.
Ehdotuksen mukaan komissio laatii luettelon EU:n kannalta merkittävistä haitallisista vieraslajeista noin vuoden kuluessa asetuksen hyväksymisestä. Lajiluettelon haitallisia vieraslajeja koskisivat asetuksessa tarkemmin säädetyt kiellot tahattomalle ja tarkoitukselliselle maahantuonnille, kauttakululle, lisääntymiselle, kuljettamiselle paikasta toiseen, markkinoille saattamiselle, käyttämiselle tai vaihtamiselle, pitämiselle ja kasvattamiselle (mukaan lukien suljetut tilat) sekä ympäristöön päästämiselle.
Neuvoston työryhmän ja ympäristöministereiden keskusteluissa on tuotu esiin lajien haitallisuuden ristiriitaisuuksia. Hyasintti on Englannissa suosittu koristekasvi, mutta hieman etelämpänä sama kasvi on haitallinen alueen luontaisilta lajeilta elintilan vievä haittakasvi. Vaeltajasimpukka on Irlannissa tuholainen, ja Hollannissa taas osa vesihuoltojärjestelmää. Amerikasta Eurooppaan kulkeutunut minkki on vesilinnuille ja itsensä kokoisille lajeille uhka, mutta Suomessa ja Tanskassa sitä pidetään vakiintuneesti häkissä osana turkistarhausta, joka on elinkeinotoimintaa. Virossa taas pelätään karkureita pohjoisesta ja halutaan suojella vesikkoa minkiltä. Suomessa vesikkoa ei enää ole.
Harmonisoinnin kannalta ei ole helppoa muodostaa luetteloa lajeista, joita rankat kiellot koskevat. Luettelon valmisteluun kuuluukin riskienarviointimenettely sekä muun muassa taloudellisten vaikutusten huomioon ottaminen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Komissio on vakuuttanut, että listalle on tulossa kohtuullinen määrä (noin 50) lajeja, jotka aiheuttavat merkittävän osan vuosittaisesta taloudellisesta haitasta, mutta joiden torjuminen ei muodostuisi ylivoimaiseksi taakaksi EU-alueen talouksille.
Suomen käytännöllinen kansallinen strategia
Suomalaisten tietoisuuteen haitalliset vieraslajit tulevat kuntien järjestäessä haittalajien metsästyksiä, joissa etsitään erityisesti allergianaiheuttajia. Kissan omistajat taas yleensä tietävät silittelevänsä yhtä vaarallisimmista haitallisista vieraslajeista. Ja kotipuutarhurit etsivät vaan eivät soisi löytävänsä espanjansiruetanaa viljelmiltään.
Valtioneuvoston vieraslajistrategia valmistui keväällä 2012. Strategia luettelee ne lajit, joiden poistamiseksi tai leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi on Suomessa tehtävä töitä. Strategian esittelee loistavasti maa- ja metsätalousministeriön vieraslajitiedon verkkosivu, joka tarjoaa tietoa lajien ja niiden haittojen tunnistamiseen sekä keinoihin hävittää niitä. Sivujen kautta kuka tahansa voi laittaa ilmoituksen havainnostaan, ja saada asiantuntija-apua lajin tunnistamisessa.
Vieraslajien ja niiden aiheuttamien vaikutusten hallinta ulottuu usealle hallinnonalalla – maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntija- ja koordinaatiovastuussa, ympäristöministeriö on asiantuntija luonnon monimuotoisuuden ja lajien suojelussa, sisäministeriö vastaa rajavalvonnasta, valtiovarainministeriön alaan kuluvat tulli ja rahakirstun vartiointi, ja liikenne- ja viestintäministeriön alalle kiinnittyvät laivanliikenteen mukana leviävät merilajit.
Yhteistyö on kaikkien etu
Kaikissa EU-maissa ei ole omaa toimintastrategiaa haitallisiin vieraslajeihin puuttumiselle. Toisaalta taas lajit kulkeutuvat ihmisten mukana paikasta ja alueelta toiseen. Yhteistyö lajien tunnistamisessa ja leviämisen estämisessä on tehokas tapa rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia taloudellisia haittoja ja muun muassa terveytemme puskurina toimivan luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Siksi EU:n asetusta tarvitaan.
Asetusehdotuksen hyväksyminen on nyt hyvin lähellä. Jäljellä oleva erimielisyys ei enää koske sisältöä vaan EU:n lajiluettelon valmistelumenettelyä ja jäsenvaltioiden osallistumista siihen. Mikäli tästä syntyy sopu, eikä sisältökysymyksiä enää avata, päästäneen asiassa päätöksentekoon ennen toukokuun Euroopan parlamenttivaaleja.
Suomessa viimeistellään selvitystä asetuksen toimeenpanon kustannuksista. On viisasta varautua tuleviin toimiin, joihin Suomi on pitkälti jo sitoutunut vuonna 2012 valtioneuvoston hyväksyessä kansallisen vieraslajistrategian ja siihen kuuluvan lajikohtaisen toimeenpano-ohjelman.
Suomen EU-edustuston rooli tässä tilanteessa on olla kuulolla ja, jos mahdollista, vaikuttaa siihen, että neuvottelut puheenjohtajamaan neuvottelemasta kompromissista jatkuvat. 12 miljardia euroa vuodessa on iso summa; jos on keinot pienentää tätä laskua, kannattaa niiden käyttöönottoon satsata.
Marika Paavilainen
Kirjoittaja on ympäristöasioiden erityisasiantuntija
Tietolaatikko
- Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukaan joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat olla myös sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsuaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
