Maailman suurin vapaakauppa-alue horisontissa
EU ja Yhdysvallat ovat päässeet hyvään vauhtiin viime vuonna aloitetuissa neuvotteluissa, joiden myötä on syntymässä maailman suurin vapaakauppa-alue. Tähän mennessä kauppa- ja investointikumppanuusneuvotteluja (TTIP) on käyty neljä neuvottelukierrosta. Lisäksi takana on alustava tarjousten vaihto tavarakaupassa ja yksi ministeritason eli kauppakomissaarin ja Yhdysvaltain kauppaedustajan poliittinen arviointikokous. TTIP-neuvottelut olivat keskeisesti esillä viime viikon EU-USA-huippukokouksessa Brysselissä.
Luvassa on tänä vuonna neljä neuvottelukierrosta lisää. Aikatavoitteesta on todettu jo aikaisemmin, että maaliin tulisi päästä ”tankillisella polttoainetta” eli ensi vuoden loppupuolella.
Vauhdikas alku
TTIP-neuvottelujen alku sujui harmonisesti ja toisen osapuolen käytäntöjen opiskelun merkeissä. Kiinnostus oli molemmin puolin suurta. Poliittisen tarkastelukokouksen lähestyessä helmikuussa särmät alkoivat kuitenkin tulla näkyviin. EU:n puolesta neuvotteluja käyvä komissio totesi joskus alkuvuodesta, että kuherruskuukausi taitaa olla TTIP:ssa nyt ohi.
EU:n jäsenmaistakin alkoi kuulua TTIP-neuvottelujen alkuvaiheen myönteisen julkisuuden jälkeen hyvin kriittisiä äänenpainoja ja epäilyjä siitä onko mahdollista päästä tasapainoiseen ratkaisuun kahden niin erilaisen järjestelmän kesken. Kumpikin osapuoli on toistaiseksi pitänyt omaa järjestelmäänsä parempana ja edellyttää, että toisen tulisi se omaksua.
Osa julkisesta kritiikistä on ikävä kyllä perustunut väärinkäsityksiin tai puuttuvaan tietoon, mitä on pyritty korjaamaan mm. eri eturyhmille järjestelyissä kuulemisissa ja tiedotustilaisuuksissa. Suomessakin kuulemisia on järjestetty kaksi, ja kolmas pidetään 16.4. Sen lisäksi komission tiedotustoimisto Helsingissä on pitänyt maaliskuussa yhden TTIP-tilaisuuden. Komissio on järjestänyt useita informaatiotapahtumia neuvottelukierrosten aikana ja välillä eturyhmille, ja selostanut jäsenmaille neuvottelujen kulkua kauppapoliittisessa komiteassa ja teknisissä kokouksissa. Komissio on myös nimittänyt neuvonantajaryhmän, joka koostuu 14 eurooppalaisen eturyhmän edustajista. Maatalouden etuja ryhmässä edustaa suomalainen Pekka Pesonen.
Investointisuoja hiertää
Viime aikoina äänekkäintä TTIP-keskustelua on käyty meillä ja muualla investointisuojasta ja mahdollisista riitojenratkaisumenettelyistä. Eräiden näkemysten mukaan investoinnit tulisi erottaa kokonaan pois TTIP-neuvotteluista. Pelkona on, että mahdollisissa investointiriitoja koskevissa ratkaisuissa EU:n jäsenmaa määrättäisiin korvaamaan esim. terveys- tai ympäristösyistä tehdyistä lainsäädäntömuutoksista investoijalle koitunut vahinko.
Suomella on 66 kahdenvälistä investointisuojasopimusta, joissa on kaikissa mukana riitojenratkaisua koskevia määräyksiä. Suomen lähtökohtana on ollut, että investointisuojan tulisi kattaa laajasti sekä investoijat että investoinnit. Tulevan TTIP-sopimuksen velvoitteet ja riitojen ratkaisua koskeva mekanismi eivät saa estää osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ajaa työntekijöiden suojeluun tai ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita.
Jäsenmaiden vahvan kritiikin jälkeen Euroopan komissio päätti runsas viikko sitten avata investointisuojaa koskevat 90 päivää kestävät julkiset konsultaatiot. Niihin voi osallistua kuka tahansa EU-kansalainen vastaamalla internetissä oleviin kysymyksiin. Konsultaatioiden aikana TTIP-investointineuvotteluissa on tauko. Komissio on luvannut ottaa huomioon konsultaatioissa saadut näkemykset ja hyödyntää niitä tulevissa neuvotteluissa.
EU ei halua hormonilihaa
Toinen huomiota herättänyt aihe ovat terveys- ja kasvinsuojelukysymykset. TTIP-lautaselle on nostettu niin hormoniliha kuin geenimuunnellut tuotteet, mutta niistä ei ole vielä päästy keskustelemaan kunnolla asiantuntijoiden kesken. EU aikoo pitää kiinni linjastaan, ettei neuvotteluissa kajota muuntogeenisiä organismeja ja hormoneja koskevaan unionin peruslainsäädäntöön. Kannattaa myös muistaa, että EU-alueelle voidaan jo nyt tuoda ja tuodaan muuntogeenisiä organismeja.
Hormonilihasta EU ja USA ovat käyneet pitkäaikaista kauppariitaa WTO:n riitojenratkaisuelimessä. Riidan ratkaisemiseksi EU ja USA ovat sopineet naudanlihan tuontijärjestelystä, jossa EU on avannut korkealuokkaisen hormonivapaan naudanlihan tuontikiintiön USA:lle.
Myös työelämän pelisäännöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Atlantin molemmilla puolilla. USA ei ole − toisin kuin EU-maat − ratifioinut kaikkia Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimuksia, ja TTIP-neuvottelut tuskin asiaa muuttavat.
Keskustelu kuluttajasuojan heikentymisestä on myös vellonut hyvinkin korkeana sekä EU:ssa että USAssa. Presidentti Obama esitti oman teesinsä käydessään maaliskuun lopussa Brysselissä. Hän totesi tehneensä koko poliittisen uransa ajan työtä sen eteen, ettei kuluttajasuojan tasoa lasketa. Myöskään TTIP-sopimus ei tule sitä tekemään. Lupaus on siis annettu korkealla poliittisella tasolla ja nyt on kauppaneuvottelijoiden tehtävä panna se täytäntöön.
On selvää, ettei kaikkia kauppaan liittyviä kysymyksiä tai ongelmia EU:n ja USAn välillä saada ratkaistua TTIP:n myötä. Todennäköisesti jossain vaiheessa kummankin osapuolen kauppaneuvottelijat toteavat, että neuvottelupöydällä on jo melkoinen kokoelma hyviä tuloksia, sitoumuksia tullien poistamisesta ja sopimuksia yhteisistä menettelyistä ja yhteistyön vahvistamisesta. Tämä ”sato” päätetään yhdessä korjata TTIP:in ykkösvaiheen sopimukseksi. Sen vuoksi TTIP:ia ehkä kutsutaankin eläväksi sopimukseksi. Neuvotteluja voidaan myöhemmin jatkaa ja sopia uusista parannuksista transatlanttiseen kauppasuhteeseen.
TTIP:n ykkösvaiheeseen on vielä matkaa, mutta kummallakin osapuolella tuntuu olevan selvä tavoite, että nyt tavoitellaan jotain uutta, suurta ja kauppapoliittisesti historiallista. Tämä vahvistanee myös entisestään EU:n ja USAn strategista kumppanuutta.
Pirjo Välinoro
Kirjoittaja on lähetystöneuvos
