Euroopan oikeusalue perustuu luottamukseen
Euroopan unioni on arvoyhteisö, jonka toiminta perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen. EU:n oikeusasioiden politiikka on viime vuosina edennyt jättiaskelin. Uusi oikeusalan ohjelma on jo valmisteilla.
EU-lainsäädännöllä on puututtu rikosten uhrien aseman parantamiseen, tuomioiden tunnustamista maiden välillä on helpotettu, henkilötietojen suojaa parannettu. Vireillä on Euroopan syyttäjänviraston perustaminen. Ensimmäinen EU:n oikeuskomissaarin salkku perustettiin nykyisen komission toimikauden alussa vuonna 2010. Nyt komissiossa valmistellaan uutta oikeusalan ohjelmaa vuosille 2015-2020.
Euroopan unionissa oikeudellisissa asioissa tehtävä yhteistyö pohjaa ensisijaisesti jäsenvaltioiden väliseen niin sanottuun vastavuoroiseen tunnustamiseen, ei lakien harmonisointiin eli yhtenäistämiseen.
– Vastavuoroinen tunnustaminen on parempi kuin 28:n EU-maan lainsäädäntöjen harmonisointi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi Helsingin yliopistolla 29. huhtikuuta pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Oikeusvaltioperiaate EU-tarkkailussa
EU:ssa on luotu myös oikeusalan tulostaulu, jolla vertaillaan ja pyritään tarvittaessa parantamaan jäsenmaiden oikeusjärjestelmien toimintaa. Tulostaulusta selviää muun muassa miten pitkään asian ratkaiseminen tuomioistuimessa kestää. Tulostaulussa annetaan myös tietoa siitä, miten luotettavana kansalaiset maansa oikeuslaitoksia pitävät.
Keskustelutilaisuuden avannut pääministeri Jyrki Katainen kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ryhtynyt vahvistamaan oikeusvaltioperiaatteen seurantaa jäsenmaissa.
– On muistettava, että puhumme ensi sijassa kansalaisten oikeuksista: perusoikeuksista sekä EU:n myötä tulevista oikeuksista esimerkiksi vapaaseen liikkumiseen. Unioni perustuu keskinäiseen luottamukseen ja tunnustamiseen. Jäsenmaiden pitää pystyä luottamaan muiden jäsenvaltioiden tekemiin päätöksiin, pääministeri Katainen painotti.
Korruptiosta suuri lasku Euroopalle vuosittain
Komission helmikuussa julkaiseman raportin mukaan korruptiota esiintyy kaikkialla EU:ssa. Korruptiosta aiheutuu Euroopan taloudelle noin 120 miljardin euron lasku vuosittain. Korruptiontorjuntakertomuksen mukaan korruptio vaihtelee suuresti sekä laajuudeltaan että luonteeltaan jäsenmaittain.
Suomi on raportin mukaan EU-maiden parhaimmistoa korruption torjunnassa, mutta ihan ilman moitteita emme mekään selviä. Suomea vaivaavat raportin mukaan erityisesti hyvä veli –verkostot.
Sisäasioista vastaavan komissaarin Cecilia Malmströmin mukaan korruptio heikentää ihmisten luottamusta demokratiaan ja oikeusvaltioon, vahingoittaa taloutta sekä vie verotuloja.
Helsingin yliopistolla pidetyssä tilaisuudessa nostettiin esiin, että korrutionseurantaraporttiin tulisi jatkossa saada mukaan myös EU-insitituutiot.
Korruption torjunta on myös ihmisoikeuspolitiikkaa
Oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian järjestämässä tilaisuudessa puhui myös Euroopan perusoikeusviraston johtaja Morten Kjaerum. Hän muistutti, että korruption vastainen taistelu liittyy myös ihmis- ja perusoikeuksiin.
Euroopan perusoikeusviraston tehtävänä on tarjota EU:lle ja sen jäsenmaille riippumatonta ja luotettavaa neuvontaa perusoikeuskysymyksissä sekä tuoda perusoikeuksia näkyväksi. Virasto muun muassa kerää, käsittelee ja analysoi jo olemassa olevaa tietoa perusoikeuksien toteutumisesta.
Uusi ohjelma alkaa ensi vuonna
Komissio on nyt valmistelemassa uutta oikeusalan ohjelmaa vuosille 2015-2020. Tuleva ohjelma on jäsenmaiden päämiesten pöydällä ja keskusteluissa kesäkuussa järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä.
Komisison ehdotuksen tavoitteena on jatkaa etenemistä kohti kattavaa, yhteistä Euroopan oikeusaluetta, joka perustuu luottamukseen, liikkuvuuteen ja kasvuun. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan komission ehdotuksen mukaan ainakin rakenneuudistuksia ja byrokratian vähentämistä.
Lue lisää:
target="_blank">EU:n perusoikeusvirasto (en)
target="_blank">Komission ehdotus 11.3.2014 EU:n oikeusalueen uudistamiseksi
target="_blank">EU:n oikeusalueen tulostaulusta EU:n verkkosivuilla
Twitter-viestiseinä 28.4. pidetystä tilaisuudessa (oikeusministeriön verkkosivuilla)
