Pankkiunioni perustettu, katse kasvuun
Pankkiunionin ensimmäinen vaihe tuli poliittisesti vahvistetuksi, kun pääsiäisviikolla pidetyssä täysistunnossa Euroopan parlamentti äänesti kaiken kaikkiaan yhdeksästä rahoituspalvelujen sääntelyhankkeen kompromissi- tai lopputekstistä. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM) koskevan asetuksen kompromissitekstin ohella lopullisen siunauksen saivat pankkialan kriisinratkaisukehystä (BRR) koskevan direktiivin ja talletussuojadirektiivin (DGS) säädöstekstit.
Finanssikriisiin on vastattu EU:ssa ja globaalilla tasolla sääntelyllä. Kautensa päättäneen parlamentin viimeisimmässä istunnossa tuli hyväksytyksi enemmän rahoituspalveluja koskevaa sääntelyä kuin normaalisti vuoden tai jopa kahden aikana. Parlamentti jätti omasta puolestaan testamentin, että pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tulee säädellä. Pankkiunioni pääsee käynnistymään tältä pohjalta kuluvan vuoden marraskuussa.
Pankkiunionilla halutaan katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys. Pankkikriisien ei tule johtaa kotivaltioiden talouden romahtamiseen kuten on käynyt Irlannissa, Kyproksella ja Islannissa.
EU:n pankkiongelma on kuitenkin rakenteellinen. Kun Euroopassa kolme neljäsosaa rahoituksesta tulee pankeista, niin Yhdysvalloissa tilanne on päinvastainen: vain neljännes rahoituksesta on pankeista. Tämän vuoksi Eurooppa lepää pankkiensa varassa, mutta kuten on nähty, valitettavasti voi upotakin niiden mukana.
EU:n pankkiongelma ja -keskeisyys vaativat pankkiunionin ohella muitakin ratkaisuja. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan uusia ja kehittyviä markkinaehtoisia rahoituskanavia. Vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tarve on suurin pienillä ja keskisuurilla (PK) yrityksillä. Näiden yhtiöiden rahoitustarpeiden tyydyttäminen on erittäin tärkeää senkin johdosta, että talouden kasvu on paljolti PK-yritysten varassa. Euroopan tulevaisuus on riippuvainen pienten ja ketterien yhtiöiden toimintaedellytyksistä ja -mahdollisuuksista.
PK-yritysten rahoitustarpeiden tyydyttäminen edellyttää EU:n pääomamarkkinoiden kehittämistä ja yhtiöiden erityistarpeita tukevaa sääntelyä. Tämä tavoite onkin jossain määrin otettu huomioon valmistuneissa ja vireillä olevissa sääntelyhankkeissa. Mutta jatkossa muun muassa pienten yhtiöiden mahdollisuuksia hankkia sijoittajilta rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta tulee edistää. Lisäksi kansalaisilta kerättävä joukkorahoitus on otettava vakavasti, mikä samalla merkitsee sitä, että tämänkin rahoitusmuodon oikeanlaista sääntelyä tulee harkita.
Vaihtoehtoisten rahoituskanavien kehittäminen edistää pankkitoiminnankin menestysmahdollisuuksia. Tämä johtuu siitä, että merkittävin tekijä pankkien menestymisessä on kansantalouden myönteinen kehitys. Pankit voivat hyvin, kun kansantalous pärjää, ja sama päinvastoin. EU:n rahoitusmarkkinoita kehittämällä voidaan saavuttaa lopputulos, josta hyötyvät sekä yritykset, pankit että kansantaloudet. Markkinoiden kehittämisellä on tosiasiassa erittäin laaja tuki.
Nykyinen komissio on antanut pitkäaikaista rahoitusta koskevan tiedonannon, joka on luonteeltaan yleinen hahmotelma mahdollisista toimenpiteistä. Uuden komission toimintaohjelmaan tulee saada konkreettisia toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi. Toimintaohjelmaa laadittaessa pitää vakavasti pohtia, miten finanssijärjestelmä saadaan paremmin edistämään kasvua. Rahoitusmarkkinoilla on mahdollista siirtyä talouden kasvua hidastaneen pankkikriisin jälkeen kekseliäisyyttä ja kasvua edistävien uusien rahoituskanavien luomiseen ja kehittämiseen.
Viime viikkojen aikana Euroopan taloudesta on saatu paljon myönteisiä tunnuslukuja ja uutisia. Pohjoisesta vinkkelistä on ollut osittain yllättävää, että laaja joukko hyviä tunnuslukuja ja uutisia on tullut Välimeren maista. Suomi jälkisyklisenä maana on jäämässä jälkeen talouskasvussa, ja tämän ohella Ukrainan kriisi on lisäuhka kansantaloudelle. Lisäksi Suomen rahoitusmarkkinoilla pankeilla on vahvempi rooli kuin EU:ssa keskimäärin. PK-yritysten vaihtoehtoisten rahoituskanavien kehittäminen kasvun tukemiseksi tuleekin olla nimenomaan Suomen asia. Pankkiunioni on perustettu, ja meidän on nyt silmät kasvua kiiluen katsottava eteenpäin vaihtoehtoisten rahoituskanavien kehittämiseksi.
Jyrki Knuutinen
Kirjoittaja on rahoituspalvelujen erityisasiantuntija
