European Institute of Peace – uusi työkalu rauhan palveluksessa

Euroopan rauhaninstituutti EIP lanseerattiin 12. toukokuuta EU:n ulkoasiainneuvoston yhteydessä. Rauhaninstituutin perustivat yhdeksän eurooppalaista maata − aloitteen takana olivat Suomen ja Ruotsin ulkoministerit. Uuden työkalun avulla muun muassa edistetään epävirallisen dialogin laajempaa käyttöä konfliktinestossa ja -ratkaisussa sekä tarjotaan asiantuntemusta rauhanvälityksessä.

Euroopan rauhaninstituutin perustajajäseniä ovat  Suomi, Ruotsi, Belgia, Luxemburg, Unkari, Puola, Italia, Espanja ja Sveitsi.

Euroopan rauhaninstituutti lanseerattiin 12. toukokuuta. Lehdistötilaisuudessa ulkoministeri Erkki Tuomioja, instituutin ensimmäinen puheenjohtaja Staffan de Mistura sekä Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt. Kuva: Euroopan unionin neuvosto

EIP käynnistyy perustajajäsentensä vapaaehtoisrahoituksen pohjalta, mutta on avoin uusille jäsenille.

Aloitteen takana ovat Suomen ja Ruotsin ulkoministerit. He näkivät jo vuonna 2010 Euroopan ja EU:n rauhanvälityksen ja konfliktineston kentässä tarpeen joustavalle työkalulle, joka edistäisi rauhanvälityksen ja epävirallisen dialogin laajempaa käyttöä konfliktinestossa ja -ratkaisussa sekä olemassa olevan asiantuntemuksen kokoamista ja jakamista tällä saralla. EIP tulee myös tarjoamaan alan koulutusta ja tutkimustietoa sekä joustavaa rahoitusta muille toimijoille.

EU:n rauhanvälitys- ja dialogikapasiteetin vahvistamista koskeva konsepti hyväksyttiin vuonna 2009. Tuolloin ei vielä ollut EU:n ulkosuhdehallintoa (EUH), eikä erillistä rauhanvälitystiimiä, joka nyt toimii EUH:ssa turvallisuuspolitiikan osastolla. EUH on lyhyessä ajassa kiitettävästi kehittänyt omaa asiantuntemustaan ja toimintaansa rauhanvälityksen alalla tiiviissä yhteistyössä muun muassa YK:n kanssa. 

EIP:n tarkoituksena on tukea ja täydentää ulkosuhdehallintoa. Instituutti huomioi myös muut alan asiantuntijaorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt ja pyrkii hyvin toimiviin yhteistyösuhteisiin näiden kanssa.

Rauhanvälitys on noussut yhä tärkeämpään rooliin kansainvälisessä ja EU:n ulkopoliittisessa keinovalikoimassa. Suomi osaltaan on tukenut tätä suuntausta kansallisen strategiansa mukaisesti. Aloitteestamme Brysselissä on käynnistetty EU:n rauhanvälityksen ystäväryhmä, jonka esikuvana on Suomen ja Turkin perustama ystäväryhmä YK:ssa.

Konfliktit EU:n lähiympäristössäkään eivät ikävä kyllä näytä vähentymisen merkkejä. Euroopan rauhaninstituutille on tilausta.

Sari Rautio 

Kirjoittaja on Nicolaidis-virkamies

Euroopan rauhaninstituutin verkkosivut
Euroopan rauhaninstituutti Twitterissä