Nuorisovaalien tulos yllätti
Allianssi järjesti tänäkin vuonna nuorisovaalit Euroopan parlamentista. Vaaleissa nuoret äänestivät samoja ehdokkaita, samalla järjestelmällä kuin oikeissakin vaaleissa. Äänestyksen tulokset julkistettiin 20. toukokuuta Eurooppasalissa, jonne tuloksia kommentoimaan oli pyydetty myös asiantuntijakolmikko; politiikantutkija Ville Pitkänen, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Unto Hämäläinen sekä Allianssi ry:n puheenjohtaja Eero Rämö.
Nuorisovaalit toteutettiin oppilaitoksissa eri puolilla Suomea ja kaiken kaikkiaan hyväksyttyjä ääniä annettiin 22 319. Mukana oli 325 oppilaitosta, joista 57% yläkouluja, 35% lukioita ja 8% ammatillisia oppilaitoksia.
Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vaalien tulos oli yllättävä. Nuorten äänet jakautuivat varsin tasaisesti ehdokkaiden ja puolueiden kesken ja läpipäässeiden joukossa oli paljon eri ikäisiä ja eritaustaisia ehdokkaita. Ehkä suurin yllätys oli se, että nuorten äänien perusteella Euroopan parlamenttiin olisi valittu vain kaksi naista.
Huomionarvoinen seikka oli myös se, että eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet olivat varsin suosittuja, vaikka ne ovat saaneet valtamediassa varsin vähän huomiota.
Nuoret äänestävät ennemmin henkilöä kuin puoluetta
Syitä näihin yllättäviin tuloksiin haettiin laajalti. Panelistit epäilivät, että nuoret ovat yleisesti erilaisen informaation piirissä kuin perinteisesti ajatellaan, mikä heijastuu äänestystuloksiin ja aiheuttaa suurille puolueille haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Nuoret äänestävät henkilöä ennemmin kuin puoluetta tai ideologiaa, mikä näkyy siinä, että kärkiehdokkaat ja nuoret ehdokkaat olivat vaaleissa suosittuja.
Nuorten kohdalla sosiaalinen media oletetaan merkittäväksi tiedonjaon kanavaksi ja monet erityisesti nuorista eurovaaliehdokkaista ovat kampanjoineet aktiivisesti nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Sen käyttö tasoittaa kampanjakenttää, koska kampanjoida voi laajasti myös pienellä budjetilla. Panelistit toivoivat kuitenkin, etteivät nuoret olisi vaaleihin tai politiikkaan liittyvissä asioissa ainoastaan sosiaalisen median jakaman tiedon varassa.
Nuoret jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään
Yleisenä huomiona nuorista ja oppilaitoksissa järjestetyistä vaalipaneeleista todettiin, että nuoret jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään. Toisaalta on niitä, joita vaalit ja äänestäminen ei kiinnosta, toisaalta taas niitä, joita ne kiinnostavat hyvinkin paljon ja jotka mielellään ottavat asioista selvää. Erityisesti näiden Euroopan parlamentin vaalien kohdalla tiedonsaanti onkin ollut helppoa ja tietoa niin puolueista kuin ehdokkaista on valtavasti. Pääsääntöisesti vaaleista kiinnostuneet nuoret ovat myös asiantuntevia, esittävät ajankohtaisia ja oleellisia kysymyksiä ja käyvät vaaleista laadukasta keskustelua.
Alhainen kiinnostus politiikkaan ei välttämättä akuutin huolen aihe
Paneelikeskustelun perusteella myöskään nuorten alhainen kiinnostus politiikkaan ei välttämättä ole akuutin huolen aihe, sillä poliittinen herääminen saattaa tapahtua vasta yli kaksikymppisenä ja vie aikaa tutustua eri puolueisiin ja löytää niiden joukosta omansa.
Allianssin nuorisovaalien tuloksia voi käydä tutkimassa verkossa osoitteessa www.aantenlasku.fi.
Sunnuntaina nähdään, miten hyvin nuorten äänet ovat linjassa muuhun äänestäjäkuntaan.
