Eurooppa äänestää samoin periaattein, mutta kansallisin maustein
EU-vaalit järjestetään kaikissa jäsenmaissa 22.-25.5. Ison-Britannian ja Alankomaiden äänestäjät pääsevät jo tänään äänestämään. Useimmissa EU-maissa vaalipäivä on kuitenkin sunnuntai. Niin myös Suomessa.
Yhteiset vaaliperiaatteet – kansalliset käytännöt
Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan noudattamalla kunkin EU-jäsenvaltion kansallisia vaalilakeja ja käytäntöjä. Yhteiset, vaaleja koskevat EU-säännöt määrittävät, että vaalien tulee olla yleiset, välittömät, vapaat ja salaiset. Euroopan parlamentin jäsenet on valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen.
EU:n tasolla määritetään myös ajanjakso, jolloin vaalit on toimitettava. Kukin jäsenvaltio voi päättää varsinaisen vaalipäivän omien vaalikäytäntöjensä mukaisesti. Euroopan parlamentin vaalit jakautuvat yleensä neljälle päivälle. Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa äänestään jo torstaina. Useimmissa maissa vaalipäivä on, myös Suomessa, sunnuntaina.
Kreikassa, Belgiassa ja Luxemburgissa on kansallisten vaalien tapaan äänestyspakko myös EU-vaaleissa. Säännön rikkomisesta seuraa sakkorangaistus. Näissä maissa äänestysprosentti onkin keskimääräistä korkeampi, yhdeksän kymmenestä äänestäjästä on käynyt vaaliuurnilla.
Myös Kyproksella on äänestyspakko. Siellä ei äänestämättä jättämisestä tule kuitenkaan seuraamuksia.
Jäsenmaat voivat perustaa EU-vaaleja varten useampia vaalipiirejä. Belgiassa, Irlannissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa on käytössä erilliset vaalipiirit. Italiassa, Puolassa ja Saksassa taas äänestetään eri vaalipiireissä, mutta vaalitulos määräytyy koko maan tasolla.
Useimmat maat ovat kuitenkin päätyneet yhteen, koko maan kattavaan vaalipiiriin. Näin on myös Suomessa EU-vaalien osalta.
Äänestysikä on kaikissa EU-maissa 18 vuotta, paitsi Itävallassa, missä äänestämään pääsee jo 16 vuotiaana.
Suljettu listavaali seitsemässä EU-maassa
Useimmissa EU-maissa, kuten Suomessa, on käytössä niin sanottu avoin listavaali. Siitäkin on olemassa maittain hieman erilaisia versioita. Useimmiten avoimessa listavaalissa äänestäjät antavat äänensä yhdelle tai useammalle ehdokkaalle ja äänestävät samalla listaa. Läpimenojärjestys määräytyy ehdokkaiden saamista äänimääristä.
Listavaaleista puhuttaessa tarkoitetaan usein suljettua listavaalia. Siinä äänestäjä antaa äänensä vain listalle. Läpi menevät, äänimäärästä riippuen, ehdokkaat listan kärjestä alkaen. Listan laatijat, esimerkiksi puolueet, määrittelevät listan nimijärjestyksen.
Suljettu listavaali on käytössä seitsemässä EU-maassa: Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Portugalissa, Romaniassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa (pois lukien Pohjois-Irlanti).
Irlannissa, Maltalla ja Pohjois-Irlannissa on käytössä siirtoäänivaalitapa. Siinä äänestäjä merkitsee äänestyslipukkeeseensa ehdokkaansa suosituimmuusjärjestyksessä.
Lue lisää:
Maakohtaista vaalitietoa Euroopan parlamentin sivuilla
EU:n vaalisäädös
