Pia Stjernvall vie suomalaista kriisinhallintaosaamista EUPOL Afganistan -operaation johtoon
Euroopan unioni on nimittänyt lähetystöneuvos Pia Stjernvallin EU:n siviilikriisinhallintaoperaation EUPOL Afganistanin varapäälliköksi. Tämän EU:n toiseksi suurimman siviilikriisinhallintaoperaation tavoitteena on Afganistanin poliisin ja oikeusvaltiotoiminnan vahvistaminen. Sen palveluksessa toimii yhteensä noin 350 asiantuntijaa, joista suomalaisia on 35. Kysyimme Pia Stjernvallilta, kuka hän on ja millaisin odotuksin hän tarttuu uuteen haastavaan tehtäväänsä?
– Olen lähetystöneuvos ulkoministeriöstä, jossa olen työskennellyt lähes koko urani. Olen lähtöisin Lappeenrannasta, valmistunut Lapin yliopistosta ja asunut noin puolet työurastani ulkomailla eri posteilla Pietarissa, Budapestissa, Vilnassa, Nairobissa, Afganistanissa ja lyhyen aikaa Manilassa. Minulla on 22-vuotias poika, joka opiskelee Kiinassa.
EUPOL on minulle uusi haaste. On virkistävää vaihtaa välillä toisenlaisiin tehtäviin ja hienoa, että tämä on mahdollista. EUPOL:lla on edessään haastavat vuodet. Mandaatti on muuttumassa ensi vuoden alussa ja sitä myöten EUPOL keskittyy yhä strategisempaan työhön. Tarkoitus on myös, että EUPOL tekee itsensä tarpeettomaksi muutaman vuoden sisällä ja suurin osa tehtävistä saadaan siirrettyä afgaaneille ja mahdollisesti muille kansainvälisille toimijoille.
Mitkä ovat EUPOL-operaation tavoitteet Afganistanissa? Mitkä ovat suurimmat haasteet?
– EUPOL-operaation tavoitteet ovat pääasiassa sisäministeriön uudistuksen tukeminen, poliisin ammattitaidon parantaminen ja naispoliisien määrän ja heidän työnsä vaikuttavuuden lisääminen. Tavoitteena on myös sukupuoleen liittyvien oikeuksien ja ihmisoikeusajattelun vahvistaminen poliisivoimissa, sekä poliisien ja syyttäjien yhteistyön parantaminen.
Suurin haaste operaatiolle on siirtyä yhä strategisemmalle tasolle varsinkin sisäministeriön uudistusten ja strategian tukemisessa. Tämä edellyttää myös meiltä jäsenmailta yhä vaativimmissa tehtävissä toimivien henkilöiden lähettämistä operaatioihin. Näitä henkilöitä ei ole paljon ja haasteena on, miten saada ministeriössä korkealla tasolla toimineen esimerkiksi muutosasiantuntijan tulemaan Kabuliin tukemaan sisäasiainministeriön reformia? Samoin turvallisuustilanne Afganistanissa on yhä haastava.
Kuinka yleistä on, että naiset pääsevät EU-operaatioiden johtopaikoille? Mitkä uskot olleen omat vahvuutesi?
– Naisia on ollut jonkin verran EU-operaatioiden johtopaikoilla, mutta yleistä se ei ole. Luulen, että vahvuuteni oli vankka tuntemus Afganistanin tilanteesta, pitkä kokemus diplomaattina ja se, että olin jo aikaisemmassa tehtävässäni Afganistanin lähetystön kakkosena ja virkaatekevänä asianhoitajana seurannut EUPOL:n toimintaa. Lisäksi Missio katsoi tärkeäksi, että johtoryhmässä on mukana myös diplomaatti.
Onko Afganistan Sinulle entuudestaan tuttu? Tunnetko jo entuudestaan EUPOL Afganistanissa palvelevia suomalaisia?
– Afganistan on minulle tosiaankin entuudestaan tuttu, olen ollut täällä vuosina 2010–2012 ja kolme kuukautta vuonna 2013. Tämä maa on erittäin kiehtova ja haastava ja erinomainen työpaikka niille, jotka etsivät haastavaa ja erittäin palkitsevaa työtä. Tunnen entuudestaan muutamia täällä palvelevia henkilöitä sekä täällä operaatiossa että edustustossa. Tutustun pian kaikkiin operaatiossa palveleviin, kuten on myös tarkoitus tutustua kokonaisuudessaan lähetystön väkeen. Haastavissa olosuhteissa on kaikkien suomalaisten tärkeä pitää yhtä.
