Pääomamarkkinaunioni tulossa, mitä tavoitellaan?
EU:n viimevuosien merkittävin lainsäädäntöhanke on pankkiunioni, jonka keskeiset elementit ovat euroalueen yhteinen pankkien valvonta (SSM) ja kriisinratkaisu (SRM). Yhteinen valvontamekanismi Euroopan keskuspankissa (EKP) aloittaa toimintansa marraskuun alussa, ja sitä ennen on vielä saatava aikaisempia tiukemmiksi luvattujen pankkien stressitestien tulokset. Pankkiunionia ei siis voi vielä pitää täysin valmiina hankkeena.
Politiikan ja tulevan komission tulee kuitenkin katsoa eteenpäin. Komission uuden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin poliittiset suuntaviivat sisältävät ajatuksen pääomamarkkinaunionista. EU:n pääomamarkkinoita on kehitettävä ja yhdennettävä talouden ja kasvun rahoittamiseksi.
Pääomamarkkinaunioni on vastapaino pankkiunionille. Euroopassa kolme neljäsosaa rahoituksesta tulee pankeilta, ja pankkikeskeisyys tekee investoinnit ja kasvun riippuvaisiksi näiden luotonantomahdollisuuksista. Euroopan talous lepää pankkien varassa, mutta samalla voi jähmettyä niiden mukana, mikä on ollut usean ennen kaikkea Välimeren maan kohtalo.
EU ei pärjää pelkästään pankkeja vahvistamalla, vaan rahoituskanavia on monipuolistettava. Pankkiunionilla halutaan katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys. Tähän ajattelumalliin ei sovi, että investointien ja kasvun rahoitus voitaisiin hoitaa laajasti julkisella rahoituksella tai muilla vastaavilla järjestelyillä.
Monipuolisemmat rahoituslähteet johtavat tehokkaampaan rahoituksen saatavuuteen ja alhaisempiin rahoituskustannuksiin. Tämä tulee luonnollisesti edistämään sekä investointeja että kasvua. Vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tarve on suurin pienillä ja keskisuurilla (PK) yrityksillä.
Pääomamarkkinaunioni merkitsee EU:n investointi-ilmapiirin parantamista ja konkreettisia toimia pitkäaikaisten rahoitusmahdollisuuksien edistämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa joukkovelkakirjamarkkinoiden ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämistä. Keskuspankit ovat olleet viime aikoina varsin aktiivisia luottojen arvopaperistamista koskevissa hankkeissa, mutta hyvin toimivat arvopaperistamismarkkinat vaativat tuekseen EU:n lainsäätäjien toimia. Lisäksi pienten yhtiöiden mahdollisuuksia hankkia sijoittajilta rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta tulee parantaa.
Pääomamarkkinaunioni saattaa sisältää ajatuksia yhdenmukaisemmasta yhtiöitä koskevasta lainsäädännöstä. Esimerkiksi voidaan ottaa ajatus yritysten konkurssilainsäädännön harmonisoinnista. EU:n yhteisiä yrityslainamarkkinoita on vaikea tavoitella ilman tämäntyyppisiä lainsäädäntöhankkeita.
EU:n arvopaperimarkkinoiden sääntelyä on viime vuosina vahvistettu usealla lainsäädäntöehdotuksella, joista merkittävin yksittäinen hanke on rahoitusvälineiden markkinat -direktiivipaketti (MiFIDII). Arvopaperi- ja osakemarkkinoiden sääntely on pääomamarkkinaunionin kannalta yleisesti varsin hyvässä kunnossa, vaikka yksittäisiä mukautuksia sääntöihin tarvitaan.
Osakesijoittamiseen liittyvä merkittävin muutosta vaativa seikka saattaa olla verotuksellinen. Hyvin useassa jäsenvaltiossa, kuten Suomessa, verotus suosii korkomenojen vähennysoikeuden johdosta yritysten lainapääomaa osakepääoman kustannuksella. EU:n verotussääntely edellyttää kuitenkin jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, joten tällaisia merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei ole odotettavissa nopeasti.
Pankkiunioni on lähinnä euroalueelle, mutta EU:ssa ei voi olla todellista pääomamarkkinaunionia ilman Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumista hankkeeseen. Euroopan merkittävin pääomamarkkinakeskus on Lontoo. Pääomamarkkinaunionin kehittämistä tukee, että hankkeesta vastuullinen komissaariehdokas on brittiläinen Jonathan Hill.
Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinoiden komissaarin tehtävän osoittaminen britille antaa viestin, että Iso-Britanniaa tarvitaan EU:ssa. Tämän komissaarin paikan tarjoaminen on myönteisissä lausunnoissa nähty tarjolla olevana vihreänä oksana.
Komissaarin tehtäväkirjeen mukaan hyvin säännelty ja yhtenäinen EU:n laajuinen pääomamarkkinaunioni tulee luoda vuoteen 2019 mennessä. Tälle tavoitteelle voi antaa täyden tuen. Samalla voi toivoa ja uskoa, että tulossa oleva pääomamarkkinaunioni on nykyisen laajuisen EU:n yhteismarkkinoita tukeva konkreettinen viesti, joka voi vaikuttaa sekä brittien ja miksei jopa skottien mielipiteisiin tulevissa kansanäänestyksissä.
Jyrki Knuutinen
Kirjoittaja on rahoituspalvelujen erityisasiantuntija EU-edustustossa
