Pääosassa kestävät kassit
Usein puhutaan siitä, mistä on puute – tämä ei päde keskusteluun muovikasseista. Neuvoston ympäristötyöryhmässä ja nyt parhaillaan suurlähettiläiden Coreper-komiteassa keskustellaan kevyistä muovisista kantokasseista, joita on – ikävä kyllä – aivan liikaa ja väärissä paikoissa. Ympäristön, luonnon ja ihmisten terveyden kannalta olisi hyvä, jos kertakäyttöisiä muovikasseja ei käytettäisi lainkaan. Useamman käyttökerran kestävät kassit olisivat parempi vaihtoehto. Niistä puhutaan paljon vähemmän.
Noin vuosi sitten Liettuan puheenjohtajakaudella neuvoston jäsenmaiden virkamiehistä koostuva ympäristötyöryhmä alkoi käsitellä komission ehdotusta paketointidirektiivin muutokseksi.
Tätä edelsi komission järjestämä ”Nice to Sea” -näyttely, joka kertoi kuvin ja tekstein muovista ja erityisesti muovikasseista merien ongelmana. Asiaan puututtiin komission pienessä ja vaarattoman näköisessä muutosehdotuksessa, jolla sitoutetaan jäsenmaat vähentämään kevyiden muovisten kantokassien kulutusta.
Asia on edelleen neuvoston ja parlamentin työlistalla. Italian puheenjohtajuuskaudelle ajoittuivat neuvottelut parlamentin kanssa ensimmäisen käsittelyn sovusta.
Vuoden aikana on opittu tunnistamaan kassit, joiden seinämän paksuus on 50 mikronia tai alle. Erityisesti näiden kassien käyttöä pitäisi komission mukaan roimasti vähentää.
On myös tullut tutuksi, että sokeriset leivonnaiset, muut kosteat ja irtonaisina myytävät ruuat, pähkinät, hedelmät, vihannekset ja monet itämaisten torien herkut pakataan muovipusseihin, joiden seinän paksuus on 10 mikronia. Juuri nämä ovat sitä muovia, jonka ihminen heittää menemään useimmiten hyvinkin nopeasti.
Komission mukaan kaikki alle 50 mikronin kassit ovat suurin ongelma. Kun ne heitetään pois, niitä ei jostain syystä heitetä roskikseen vaan usein maahan tai muihin paikkoihin, joista ne kulkeutuvat luontoon, vesistöihin ja valtameriin.
Muovi sinänsä ei ole huono asia lainkaan. Se on tärkeä useissa teollisuuden prosesseissa ja sovelluksissa. Sitä voidaan myös kierrättää.
Maailman väestömäärän kasvaessa ja luonnonvarojen ehtyessä muovien kierrättäminen voi korvata ensiömateriaalien käyttöä. Tämän muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan toimintamalleja tukemaan ekosuunnittelua ja -innovaatioita. Näiden avulla jätteen syntymisen ehkäiseminen ja kierrätys sisällytetään muovituotteiden suunnitteluun.
Innovaatioita on nähty myös kantokassialalla. Belgiassa kesän hittituotteen kyljessä komeili maan jalkapallojoukkueen pelaajia.
Eikä tämä ole ihan uusi ilmiö. Kestävän kassin ei tarvitse aina olla muovia tai sen kaltaista ainetta. Hyvä kangas- tai nahkakassi kulkee käyttäjänsä mukana vuosikymmenet.
Kulutustottumukset muuttuvat nopeastikin, kun siihen on mahdollisuus ja siitä tehdään vaivatonta. Muovikassien kulutuksen vähentäminen ei kuitenkaan poista valtamerillä seilaavaa maanosan kokoista muovisaarta. Sen pieniä muovipalasia, hajoamisen lopputuloksia syövät, ja niihin tukehtuvat vielä monet linnut ja merinisäkkäät.
Sen sijaan kaupunkiympäristössä jokainen siirtyminen kertakäyttötuotteen käytöstä kestävämpään vähentää jätevuorta ja siten jätteen käsittelyn kustannuksia – ja tekee taloudesta ekologisesti ja ekonomisesti kestävämpää.
Italialle muovikasseista voi tulla sulka hattuun. Se olisi hyvä asia – saisimme EU:ssa jonkinlaisen yhtenäisen säädöspohjan kevyiden muovikassien käytön vähentämiselle, ja pääsisimme miettimään yhdessä vielä isompaa asiaa: kiertotaloutta!
Marika Paavilainen
Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan erityisasiantuntija
