EU ja lasten oikeudet
Marraskuun 20. päivä vietetään Lapsen oikeuksien 25-vuotispäivää. Perinne sai alkunsa 20.11 vuonna 1989, kun YK hyväksyi kansainvälisen Lapsen oikeuksien sopimuksen. Myös Euroopan unioni on viime vuosina pyrkinyt toimillaan edistämään lasten oikeuksia. Euroopan unionin alueella asuu noin 100 miljoonaa lasta.
Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet YK:n sopimuksen. EU:n Lissabonin sopimuksen ja sen myötä voimaan tulleen EU-perusoikeuskirjan vaikutuksesta lasten oikeudet vahvistuivat myös EU-lainsäädännössä. Perusoikeuskirjassa on lasten oikeuksille oma artiklansa.
Lasten oikeudet esillä EU:ssa monin tavoin
Vuonna 2011 EU julkisti toimenpideohjelman, jonka mukaan lapsen etu tulisi huomioida kaikilla EU-toiminnan osa-alueilla. Toimintasuunnitelman mukaan lapsen etu on otettava huomioon kaikkien joko suoraan tai epäsuorasti lapsiin vaikuttavien EU:n politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja valvonnassa.
Barroson komissio vei ohjelmatyötä eteenpäin ja antoi viime vuonna jäsenmaille suosituksen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”. Suosituksessa kiinnitetään huomiota erityisesti lapsiköyhyyden ehkäisyyn Euroopassa.
Viime vuonna Lasten oikeuksien päivänä Eurochild-järjestö yhteistyössä muun muassa Unicefin kanssa julkaisi Lapsen oikeuksien manifestin, jonka myötä pyrittiin sitouttamaan europarlamentaarikoita lapsen oikeuksien puolustajiksi Euroopassa konkreettisin ehdotuksin.
Talouskriisin vaikutukset uhkaavat etenkin lapsia ja nuoria
Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen antaa myönteisen arvion Euroopan unionin lasten oikeuksien edistämiseksi tekemästä ohjelmatyöstä. Hänen mielestään lapsipolitiikan kannalta EU-toimet ovat olleet todella myönteisiä, jopa edistyksellisiä Suomeenkin verrattuna
– Valitettavasti talouskriisin vaikutukset kuitenkin kohdistuvat usein julkisiin palveluihin ja sitä kautta nuoriin ja lapsiin, Iivonen toteaa.
– Päivähoito, koulu, vapaa-ajanpalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Usein juuri niistä on jouduttu kuitenkin rajusti leikkaamaan monissa EU-maissa. Tämä lisää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Lasten ja nuorten näkökulma tulisi huomioida aina, myös talouspoliittisissa päätöksissä.
Erityisesti Kreikan, Portugalin ja Latvian lapsiköyhyys on Esa Iivosen mukaan erittäin huolestuttavalla tasolla.
– Lyhyen aikavälin säästöt voivat tulla lapsi- ja nuorisopolitiikassa erittäin kalliiksi. Euroopan tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista, lapsiin ja nuoriin tulee investoida!
Lisätietoa:
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (pdf)
EU:n perusoikeuskirja (pdf)
Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2011
Lasten oikeuksien manifesti
Mannerheimin lastensuojeluliitto
