Tuomas Pöysti: Euroopan petostentorjuntavirastolla tärkeä rooli EU:n kansalaisten näkökulmasta
Tuomas Pöystin mukaan Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAF:illa on tärkeä rooli eurooppalaisten veronmaksajien ja unionin kansalaisten näkökulmasta. Sen toiminta ylläpitää veronmaksajien luottamusta unionin toimintaa kohtaan.
Ovatko väärinkäytökset lisääntyneet?
– Väärinkäytösten määrästä on vaikea esittää luotettavaa vertailutietoa. Talousrikosten määrä ei sinänsä kokonaisuutena ole eri tutkimusten mukaan välttämättä lisääntynyt, mutta piilorikollisuuden määrää on vaikea arvioida, Pöysti sanoo.
Jäsenvaltioiden viranomaisten raportoimien väärinkäytösten määrä on Pöystin mukaan nousussa, samoin ilmoitettujen epäilyjen määrät. Tämä voi johtua kuitenkin etupäässä valvonnan paranemisesta.
-Tosiasia silti on, että osassa unionin jäsenvaltioita on vakavia korruptio- ja talousrikollisuusongelmia ja kaikissa jäsenvaltioissa on syytä olla valppaana korruption ja talousrikollisuuden suhteen.
Miten hyvän hallinnon periaate toimii EU-toimielimissä?
Euroopan unioni on niitä harvoja kansainvälisiä järjestöjä, jotka ovat nimenomaisesti sitoutuneita hyvään hallintoon kansalaisten perusoikeutena.
EU:n perusoikeusperuskirjassa on artikla oikeudesta hyvään hallintoon. EU-toimielimissä pyritään laajalti toteuttamaan hyvää hallintoa.
– Käsitykseni mukaan hyvän hallinnon periaate toimii varsin hyvin EU:ssa mutta aina on myös kehitettävää. Unionin olisi hyvä päästä kokonaan eroon elitistisestä ja byrokraattisesta lähestymistavasta. Sen on myös pyrittävä toteuttamaan avoimuutta hyvin kattavasti omassa toiminnassaan. Isojen jäsenvaltioiden etua ajava ja yhdenvertaisuudesta sekä avoimuudesta tinkivät menettelyt ovat riski, Pöysti pohtii.
Myös OLAF:illa on roolinsa hyvän hallinnon toteuttamisessa. Se tutkii unionin toimielinten jäsenten ja virkamiesten epäillyt lainvastaiset toimet.
Valvontakomitean tärkeimmät tehtävät
Euroopan petostentorjuntaviraston valvontakomitea on viiden laillisuusvalvojan ryhmä, joka valitaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä sopimuksella. Sen tärkein tehtävä on jatkuvalla valvonnallaan turvata Euroopan OLAF:in riippumattomuus. OLAF ei nimestään huolimatta ole erillinen unionin virasto vaan Euroopan komission yksi pääosasto.
Valvontakomitea turvaa sen, ettei poliittinen tai muu paine unionin toimielinten ja niiden ylimmän johdon taholta estä väärinkäytösten tutkimista ja syyllisten saattamista vastuuseen. Toisena päätehtävänä on valvoa että tutkinnat hoidetaan lainmukaisesti ja tehokkaalla tavalla kohtuullisessa ajassa.
Kolmas tärkeä tehtävä on toimia korkean tason asiantuntijana Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä OLAF:in pääjohtajalle petostentorjuntaviraston tutkimuksia koskevissa asioissa.
Noudattaako OLAF perusoikeuksia?
– Valvontakomitea antaa vuosittain EU-toimielimille kertomuksen toiminnastaan, jossa on mukana valvontakomitean kollegiona antama arvio. Kun kyseessä on kollegio, tulee yksittäisten jäsenten olla aika varovaisia julkisissa arvioinneissa, Tuomas Pöysti muistuttaa.
Valvontakomitean mukaan OLAF tekee hyvää työtä ja kunnioittaa perusoikeuksia. Mutta oikeuksien soveltamisessa on havaittu myös puutteita ja kehittämistarpeita. Ne liittyvät erityisesti unionin lainsäädännön yleisluonteisemman ja jäsenvaltioiden varsin tarkkojen säännösten yhteensovittamiseen.
Perusoikeusnäkökulmasta erityisesti teletunnistetietojen käsittelyn osalta OLAF:issa olisi valvontakomitean mukaan tiukemmat säännöt tarpeen.
Luotettavuuden taustalla perusoikeuksien suoja ja toimiva valvonta
OLAF:n laajan tutkinta- ja tiedustelutyyppisen toiminnan oikeudelliseen laillisuusvalvontaa sekä tutkinnan kohteena olevien oikeussuojaa olisi valvontakomitean käsityksen mukaan parannettava. Komissio on tehnytkin tästä lainsäädäntöehdotuksen, joka ei kuitenkaan valvontakomitean käsityksen mukaan ole riittävä.
– On tärkeää, että myös perusoikeuksien suoja ja niitä turvaavat oikeussuoja- ja valvontamekanismit ovat kunnossa. Muuten toiminta ei nauti tarvittavaa luottamusta eivätkä tutkinnan tulokset ole luotettavasti hyödynnettävissä tuomioistuimissa, Pöysti painottaa.
– Lisäksi OLAF käyttää tutkintakeinoja, jotka merkitsevät laajaakin puuttumista yksilön oikeuksiin. Väärinkäytöstutkimus voi johtaa myös jo tutkintana yksilön leimautumiseen. Siksi oikeusvaltiossa on huolehdittava perusoikeuksien toteutumisesta tarkasti tämäntyyppisessä toiminnassa.
