Itävalta, Suomi ja Ruotsi 20 vuotta EU:ssa -Eurobarometri
Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta tuli tammikuun alussa kuluneeksi 20 vuotta. Samaan aikaan Suomen kanssa jäseniksi liittyivät Ruotsi ja Itävalta. Euroopan komissio julkaisi 14.1.2015 Eurobarometri-kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin näiden kolmen maan kansalaisten käsityksiä Euroopan unionista ja EU-jäsenyyden vaikutuksista 20 vuotta liittymisen jälkeen.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä aikavälillä 24.11–3.12.2014 ja siihen osallistui noin 3000 henkilöä, eri sosiaalisista ja väestötieteellisistä ryhmistä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TNS Political & Social.
Valtaosa suomalaisista tuntee itsensä eurooppalaisiksi
Eurobarometrin mukaan suomalaiset yhdistävät Euroopan, EU:n ja euron mielikuvissaan kiinteästi toisiinsa.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista 87 % tunsi itsensä eurooppalaiseksi. Lähes saman verran vastanneista tunsi olevansa lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä.
Lisäksi 67 % suomalaisista kertoi suhtautuvansa Euroopan unioniin joko erittäin tai melko myönteisesti. Erittäin kielteisesti unioniin suhtautui vain 7 % suomalaisvastaajista.
Yhteenkuuluvuus eurooppalaisten kanssa sekä EU-myönteisyys korostuivat erityisesti korkeasti koulutettujen ja iäkkäämpien vastaajien keskuudessa.
Itävaltalaiset haluavat Suomea ja Ruotsia enemmän EU-yhteistyötä
Suhtautumisessa EU-maiden väliseen yhteistyöhön oli nähtävissä joitakin jäsenvaltiokohtaisia eroja.
Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista 45 % oli sitä mieltä, että yhteistyö on nykyisellään riittävää, kun itävaltalaisista vain 33 % oli tätä mieltä. Itävaltalaisista vastaajista lähes puolet (49 %) kannattikin yhteistyön tiivistämistä, kun Suomessa vastaava luku oli 36 % ja Ruotsissa vain 27 %.
Suomessa ja Itävallassa miehet suhtautuivat selvästi naisia positiivisemmin tiiviiseen yhteistyöhön, mutta Ruotsissa sukupuolten väliset erot olivat pieniä.
Suomalaiset epäilevät vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa
Enemmistö suomalaisvastaajista (66 %) oli myös sitä mieltä, että Suomella ei ole sananvaltaa EU-päätöksenteossa. Kielteisimmin Suomen vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuivat 25–39–vuotiaat vastaajat.
Suomalaiset arvostavat liikkumisvapautta
Suomalaiset vastanneet pitivät EU-jäsenyyden myönteisimpinä puolina liikkumisvapautta (83 %) sekä kuluttajatuotteiden valikoiman lisääntymistä (76 %).
Selvä enemmistö vastaajista oli myös sitä mieltä, että jäsenyys on vaikuttanut positiivisesti Suomen rooliin maailmassa (70 %) sekä ympäristöön (65 %) ja turvallisuuteen (60 %).
EU-jäsenyyden negatiivisiksi koetut seuraukset vaihtelivat hieman maittain. Suomalaisten vastaajien keskuudessa kielteisimpänä seurauksena pidettiin jäsenyyden vaikutusta talouteen (65 % vastanneista), Itävallassa ja Ruotsissa taas sosiaaliseen hyvinvointiin.
Mitä Euroopan komission pitäisi tehdä?
Tutkimuksessa kysyttiin myös näkemyksiä uuden Euroopan komission tärkeimmistä tehtävistä. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa vastaajat pitivät työllisyyttä tärkeimpänä asiana, mihin komission tulisi keskittyä.
Suomessa jopa 65 % vastaajista korosti työllisyyden parantamista komission tärkeimpänä tehtävänä.
Lähes puolet (44 %) suomalaisista oli sitä mieltä, että komission tulisi ensisijaisesti keskittyä talouskasvun parantamiseen.
Noin kolmasosa (32 %) vastaajista piti myös kansalaisten turvallisuuden ja suojelun, euron vakauden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korostamista tärkeänä.
Lue myös:
Eurobarometri kokonaisuudessaan: http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_407_fi.pdf
