EU:n kehitysyhteistyön teemavuosi käynnistyi Suomessa
Tänä vuonna vietetään eurooppalaisen kehitysyhteistyön teemavuotta kaikissa EU-maissa. Tavoitteena on kertoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden tekemän kehitysyhteistyön tuloksista. Kehitysministeri Sirpa Paatero avasi EU:n teemavuoden Suomen kampanjan Helsingissä, Eurooppa-talossa, 4. helmikuuta.
Suomessa teemavuodesta vastaa ulkoministeriö ja kampanjan toteuttaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry.
Teemavuoden avulla halutaan myös lisätä kansalaisten ja sidosryhmien kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan sekä herättää ihmisiä pohtimaan globaalia vastuuta ja vastavuoroisuutta.
EU haluaa myös tuoda esille omaa rooliaan globaalina toimijana. EU:n teemavuosi liittyykin nyt ensimmäistä kertaa ulkosuhteisiin.
Kehitysyhteistyön supervuosi
YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2000 kahdeksaan kehitystavoitteeseen, jotka tuli saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vaikka osa vuosituhattavoitteista jäänee toteutumatta, tärkein tavoitteista eli köyhyyden puolittuminen toteutui jo viisi vuotta sitten.
Yhteiset päämäärät on silti koettu hyväksi keinoksi kannustaa hallituksia toimenpiteisiin.
Nyt YK:n johdolla valmistellaan uusia päämääriä vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Kehitysyhteistyön suurvaltana Euroopan unioni on mukana neuvottelemassa niin sanotuista post 2015 -tavoitteista eli kestävän kehityksen tavoitteista.
Parhaillaan neuvotellaan myös kestävän kehityksen rahoituksesta, josta pyritään sopimaan kesällä Addis Abebassa.
Lisäksi joulukuussa pyritään saamaan aikaan kansainvälinen ilmastosopimus.
Vain huonoja uutisia?
”Globaali eriarvoisuus on ihmiskunnan suurin haaste”, kehitysministeri Sirpa Paatero sanoi avajaistilaisuudessa.
”Maailmantalouden epätasa-arvoisiin rakenteisiin puuttuminen vähentäisi myös kehitysavun tarvetta.”
Paateron mukaan niin suomalaiset kuin muutkin eurooppalaiset kuulevat liian vähän kehitysyhteistyön tuloksista ja onnistumisista. Vaikka hyviä tuloksia saadaan aikaan ja valvonta on tarkkaa.
Myös EU-tasolla löytyy paljon onnistumisia. Esimerkiksi EU:n vuosina 2004–2012 antaman tuen ansiosta yli 18 miljoonaa alle yksivuotiasta rokotettiin tuhkarokkoa vastaan. Vastaavasti 24 miljoonalle ihmiselle varmistettiin yhteys vesi- ja viemärijärjestelmään.
”Suomi vaikuttaa osaltaan Euroopan unionin kautta siihen, että miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään”, Paatero painotti.
Lähettiläät sanansaattajina
Suomessa kehitysyhteistyön teemavuoden lähettiläitä ovat pop-artisti Diandra ja taiteilija-muusikko Hossni Boudali. Molemmat haluavat tavoittaa vuoden aikana erityisesti nuoria.
”Minulla ovat asiat ihan hyvin, mutta kaikilla ei ole. Siksi haluan olla mukana ja innostaa nuoria kehitysyhteistyöhön”, Diandra sanoi.
Lähettiläät voi nähdä ainakin Maailma Kylässä -festivaaleilla 23. toukokuuta Helsingissä ja Porin SuomiAreenassa heinäkuussa.
