Euroopan rannikkovartiostofoorumin toimisto aloitti Brysselissä
Rannikkovartiostojen yhteistyö on saanut uutta potkua vuoden alussa, kun Brysselissä aloitti muutaman hengen toimisto työtä koordinoimaan. Toimiston perustaminen on Suomen Rajavartiolaitoksen kontolla, sillä Suomen vuoro foorumin puheenjohtajamaana alkoi viime syksynä.
European Coast Guard Function Forum (ECGFF)
Ajatus perustaa merellisten lainvalvontaviranomaisten vapaaehtoinen yhteenliittymä syntyi vuonna 2009 ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Espanja vuonna 2010. Suomen Rajavartiolaitos otti puheenjohtajuuden viime syksynä.
Idea on yksinkertainen; kaikkien merenrannalla sijaitsevien EU-jäsenvaltioiden rannikkovartiostoviranomaisten johtajat kokoontuvat kerran vuodessa pohtimaan merellisen turvallisuuden parantamista. Yleensä jäsenvaltioita edustaa se viranomainen, joka on päätoimijana rannikkovartiotehtävissä. Jäsenmaiden lisäksi mukana ovat olleet myös Norja, Islanti, komissio, erillisvirastoja sekä muun muassa kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.
Vaikka virallista määritelmää ei rannikkovartiotoiminnoille ole, on foorumin kesken sovittu, että seuraavat merellä tapahtuvat kokonaisuudet lasketaan mukaan:
1. Meriturvallisuus (safety)
2. Alus ja satamaturvallisuus
3. Tullitoiminta
4. Yleinen lainvalvonta (salakuljetukset, terrorismi, ym.)
5. Rajavalvonta
6. Merialueen valvonta
7. Ympäristövalvonta ja ympäristöhaittojen torjunta
8. Meripelastus
9. Kalastuksen valvonta
On tärkeää ymmärtää, että kyseessä ei ole eurooppalainen rannikkovartiosto, vaan kansallisten olemassa olevien merellisten lainvalvojien yhteisö, joka perustuu neljälle pilarille. Foorumi on vapaaehtoinen (voluntary), ei sitova (non-binding), itsenäinen (independent) sekä ei poliittinen (non political).
Yhteistyön tavoitteet
Yhteistyön päämääränä on vastata tehokkaammin merellisen turvallisuusympäristön muuttuviin haasteisiin. Yhteisö mahdollistaa verkoston, jonka avulla Euroopan merelliset lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaiset voivat kommunikoida keskenään. Foorumi tarjoaa sisäisen turvallisuuden merellisille toimijoille laajemman näkyvyyden ja mahdollistaa tehokkaamman vaikutuskanavan päätöksentekijöihin.
Foorumin kautta on mahdollista yhdistää ja jakaa eri merialueiden parhaita käytänteitä, edistää koulutusyhteistyötä, edistää yhteistoimintaa kansainvälisesti ja kansallisesti sekä luoda harmoniaa toimintatapojen ja kulttuurien yhtenäistämiseksi. Erityisen tärkeää on poikkisektoraalinen lähestymistapa ja yhteistyö, jossa pyritään edistämään voimavarojen järkevämpää käyttöä laajalla merellisellä sektorilla – huomioiden kaikki eri toiminnot. Näin voidaan toimia kustannustehokkaasti ja välttää päällekkäisyyksiä; säästää eurooppalaisten veronmaksajien rahoja.
Mitä on jo tehty?
Vaikka Euroopan rannikkovartiostofoorumi on vasta esikouluiässä, on jo paljon saatu aikaiseksi. Foorumin rakenteeseen kuuluu puheenjohtajavaltion järjestämänä vuosittainen päälliköiden kokous, kolme kertaa vuodessa kokoontuva asioita valmisteleva sihteeristö, Brysseliin perustettu pysyvä elin sekä kansallinen yhteyspisteverkosto.
Eräänä konkreettisena ja käytännönläheisenä kehityksenä on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittama noin 800 000 euron hanke, jonka tavoitteena on aloittaa rannikkovartiostotoimintoihin liittyvän koulutuksen harmonisointi. Tämä tarkoittaa muun muassa yhteistä portaalia, josta löytyy sellainen koulutuslaitosten kurssitarjonta, jota myös muiden maiden asiantuntijat voivat hyödyntää. Samalla selvitetään minkä tasoisia tutkintoja, kursseja tai moduleita on tarjolla eli kartoitetaan ns. eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework, EQF). On sovittu, että puheenjohtajavaltio johtaa foorumin nimissä hankkeita, tässä tapauksessa projektia johtaa siis Rajavartiolaitos.
Brysseliin perustettu pysyvä elin on uusi asia. Tämän vuoden alusta lähtien toiminut edellisen (Italia), nykyisen ja tulevan (Britannia) puheenjohtajamaan edustajista koostuva ryhmä toimii yhteyspisteenä Euroopan Unionin instituutioihin. Brysselin ryhmä pyrkii vaikuttamaan EU:n toimielimiin, syöttämään komissiolle ideoita hankkeiksi ja saamaan näkyvyyttä foorumin näkemyksille ja parhaille käytänteille eri työryhmissä.
Foorumi on jo mainittu useissa poliittisissa julistuksissa tai päätelmissä, joten tahtotila kehittää rannikkovartiostoviranomaisten yhteistoimintaa on vahva myös EU:n institutionaalisella tasolla.
Tulevaisuus
ECGFF on vakiinnuttanut rakenteensa ja asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita. Työtä pitää tehdä lujasti, jotta annetut lupaukset ja julistukset muuttuvat konkreettisiksi toimiksi. Tunnettua on, että monien hienojen suunnitelmien heikoin kohta on niiden toimeenpano.
Foorumin elinehto on, että osallistuvat jäsenmaat sitoutuvat toimintaan ja lainvalvontaviranomaiset haluavat tehdä sekä kansainvälisesti että kansallisesti vapaaehtoista yhteistyötä. Vaikka sanotaan, että euro on hyvä konsultti, on yhteistyön lähtökohtana oltava rahan sijasta toiminnan järkevä sovittaminen ympäröiviin uhkiin sekä erityisesti asiakaslähtöisyys; Euroopalla on oltava turvalliset merialueet.
Markku Halonen
Kirjoittaja on rannikkovartiostoasioista vastaava erityisasiantuntija EU-edustustossa
Lisätietoja:
