Myytit esteenä EU-tiellä
Myytit istuvat sitkeässä. Yksi itsepintaisimmista liittyy siihen, että suomalaisilla on jokin myötäsyntyinen ominaisuus, joka estää heitä menestymästä EU-rekrytoinneissa. Me kun olemme luonnostamme vaisuja ja vaatimattomia, puhumme, jos on asiaa ja mieluummin vähättelemme taitojamme kuin jäämme kiinni kerskailusta. Luonteenlaadulla pedataan jo myös puolustuspuhetta epäonnistumisen varoiksi: jos en kelpaa tällaisena, olkoon – minähän en lähde sinne Eurooppaan pokkuroimaan.
Silläkin uhalla, että monen puolustuspuheelta nyt putoaa pohja, uskallan väittää vastaan.
Suomalaiset nimittäin pärjäävät EU:n rekrytointikilpailuissa ihan hyvin, alun tietokonepohjaisissa soveltuvuustesteissä jopa selvästi suhteellista osuuttamme paremmin. Suullisia tenttejä on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä vähän, ja esiintymistaito on toki niitä asioita, joita viime vaiheen testipäivää varten kannattaa harjoitella. Tähän hallitus on tarjonnut myös valmentautumistukea. Muutenkin testeihin on järkevää perehtyä huolellisesti etukäteen – niin kuin mitä tahansa työpaikkaa hakiessa. Tähän on tarjolla paljon materiaalia, ja EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO:n verkkosivuilla myös harjoitustehtäviä.
Mutta. Meitä on noin prosentti unionin väkiluvusta, ja viimeisten viiden vuoden aikana suomalaisten osuus rekrytoituneista virkamiehistä on ollut 1,4 prosenttia. Toki luku voisi olla korkeampikin, mutta erityistä syytä huoleen ei ole.
Ja vaikka seula on tiukka, haluaa EU palvelukseensa ihan tavallisia, taitavia ja motivoituneita henkilöitä. Yleisuran kilpailuissa kohderyhmänä ovat nimenomaan hiljattain valmistuneet, ja jo kandidaatin tutkinto riittää. EU-nippelitietoa ei testata, vaan hakijan henkilökohtaista osaamista, kykyä ongelmanratkaisuun, yhteistyöhön ja työpaineiden hallintaan. Suullinen osuus testeistä tehdään joko englanniksi, saksaksi tai ranskaksi, ja suomalaisille tutun englannin kielen asema on viime vuosina muutoinkin vahvistunut merkittävästi.
On totta, että kaksivaiheinen rekrytointijärjestelmä on suomalaisille vieras. Siinähän valitaan ensin parhaat ehdokkaat yleiselle virkamieslistalle, josta toimielimet sitten voivat poimia näitä sitä mukaa, kun työtehtäviä avautuu. Listat kootaan kuitenkin nykyään hyvin tarkasti todellista rekrytointitarvetta silmällä pitäen, ja ne tyhjentyvät yleensä noin 90-prosenttisesti – hakijoidenkin elämäntilanteet voivat matkalla muuttua. Esimerkiksi viime vuoden yleisuran kilpailuissa valituiksi tulleet suomalaiset ovat kaikki jo saaneet työpaikan.
Ja jos ei vielä tullut selväksi – suhteilla ei EU-kilpailuissa pärjää. Aiemmalla työkokemuksella voi olla merkitystä sen suhteen, millaisia paikkoja sinulle tarjotaan kilpailut läpäistyäsi. Uralla etenemisessä verkostoista on aina apua, mutta tässäkin avainasemassa on oma työyhteisö – jos olet osaava ja yhteistyökykyinen, sinut huomataan.
Unohdetaan siis ne myytit. Jos olet kiinnostunut EU-urasta, osallistu kilpailuihin, valmistaudu kunnolla ja tuo osaamisesi rohkeasti esiin. Vain osallistumalla voi voittaa. Nurkasta huutelijoita riittää aina. Älä anna heidän vaikuttaa omiin urapäätöksiisi.
Seuraava yleisuran virkamieskilpailu avataan 19.3. ja hakuaika päättyy 21.4. Lisätietoja tästä, ja monista muista eri ura-alueiden rekrytointikilpailuista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO:n sivuilta
Tutustu myös valtioneuvoston uusiin EU-työpaikkasivuihin
Lotta Nymann-Lindegren
Kirjoittaja on EU-rekrytointikysymyksistä vastaava erityisasiantuntija EU-edustustossa
