Mepit lobbareina
Euroopan parlamentin jäsenten rooli on kaksijakoinen. Lainsäädäntötyönsä vuoksi mepit ovat jatkuvan lobbaamisen kohteena. Mielipidevaikuttaminen ei kuitenkaan tule aina ulkoapäin, vaan mepit toimivat myös itse toinen toistensa lobbareina. Yksi vanhimmista parlamentin sisäisistä ryhmistä on eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin keskittyvä ryhmä. Siinä on mukana myös suomalaismeppejä.
Parlamentissa intressiryhmiä myös yli puoluerajojen
Mielipidevaikuttamista tapahtuu Euroopan parlamentissa myös valiokuntien ja virallisen päätöksentekomenettelyn ulkopuolella. Nykyisellä istuntokaudella Euroopan parlamentin sisällä toimiikin 28 niin sanottua laajennettua työryhmää. Ryhmät kokoavat yhteen samoista asioista kiinnostuneita parlamentin edustajia yli puolue- ja valiokuntarajojen.
Laajennetut työryhmät ovat epävirallisia tiedonvaihtofoorumeja. Niiden tarkoituksena on keskustella valiokuntia perusteellisemmin tärkeänä pitämistään teemoista ja edistää poliittisten liittoumien löytämistä valmisteilla olevassa lainsäädännössä. Lisäksi ne jakavat parlamentin ulkopuolisille vaikuttajille tietoa oman sektorinsa päätöksenteon etenemisestä.
Ryhmät eivät ole Euroopan parlamentin virallisia toimielimiä. Tästä syystä ne eivät myöskään edusta parlamentin virallista kantaa.
Useimmat ryhmät kokoontuvat kuukausittain, tavallisesti parlamentin täysistuntoviikon aikana. Ryhmillä on puheenjohtajisto sekä koko parlamentin toimintakauden käsittävä strateginen suunnitelmansa, joka ohjaa toimintaa. Mepit voivat vapaasti osallistua itseään kiinnostavien ryhmien toimintaan.
Eläinten hyvinvointi kestoteemana
Yksi parlamentin sisäisistä ryhmistä on eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin keskittyvä ryhmä ”Intergroup on the welfare and conservation of animals”. Ryhmä perustettiin ensimmäisten joukossa 1980-luvun alussa. Nykyään se on yksi parlamentin vaikutusvaltaisimmista intressiryhmistä.
Eläinryhmän asialista muodostuu EU-lainsäädännössä esillä olevista teemoista, joilla on kosketuspintaa eläinten hyvinvointiin tai eläinsuojeluun. Viimeisen vuoden aikana ryhmä on keskustellut esimerkiksi lihan alkuperämerkinnöistä, luomuviljelystä, eläinten kloonaamisesta sekä villieläinten tuonnista.
Monipuolinen asialista herättää kiinnostusta eri puolueryhmittymissä. Osallistumisaste kokouksiin onkin korkea; parlamentin edellisellä toimintakaudella noin 80 eri europarlamentaarikkoa osallistui eläinryhmän toimintaan.
Ryhmä keskustelee ajankohtaisista eläinasioista ennen täysistuntoa sekä ylläpitää keskusteluyhteyttä komission virkamiesten kanssa. Yksi ryhmän tavoitteista on myös varmistaa, että eläinsuojeluteema näkyy jokaisen puheenjohtajamaan ohjelmassa.
Eläinsuojeluryhmän tarkoituksena on myös nostaa yleiseen keskusteluun eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojeluun liittyviä uusia teemoja. Lisäksi ryhmä antaa parlamentaarista tukea eläinasioita koskevalle päätösvalmistelulle parlamentissa.
Suomalaismepit mukana lobbaamassa eläinten hyvinvointia
Suomalaisista europarlamentaarikoista aktiivisimmin eläinryhmän toimintaan osallistuu Sirpa Pietikäinen (EPP), joka on yksi ryhmän varapuheenjohtajista. Myös Henna Virkkunen (EPP) ja Heidi Hautala (Greens/EFA) ovat ryhmän jäseniä.
Sirpa Pietikäinen arvioi ryhmän vaikutusmahdollisuudet hyväksi meppien aktiivisen osallistumisen sekä laaja-alaisen kiinnostavuuden takia. ”Ryhmän vaikuttavuutta lisäävät myös monet ulkopuoliset toimijat, jotka antavat tukensa sen toiminnoille”. Ryhmän tapaamiset ovat avoimia tilaisuuksia, ja komission virkamiesten lisäksi niihin osallistuukin usein teollisuuden ja järjestökentän edustajia.
Eläinryhmän merkittävin aikaansaannos tähän mennessä on Sirpa Pietikäisen mukaan ollut kaikki eläinryhmät käsittävän puitelainsäädännön luominen:
”Ryhmä onnistui pitkäjänteisen työn myötä tuomaan lainsäädännön EU:n eläinten hyvinvointistrategiaan. Seuraavana askeleena on itse lainsäädännön luominen”.
Lisätietoja:
Eläinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin keskittyvän ryhmän verkkosivut (englanniksi)
Laajennetut työryhmät Euroopan parlamentissa
