Suomen puolustuksen edistäminen – ajankohtaista sotilaiden suunnasta
Turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät asiat ovat olleet viime aikoina aktiivisessa keskustelussa ja käsittelyssä niin kansalaisten keskuudessa ja yhteiskunnallisella tasolla kuin myös täällä Brysselissä. Maailmalla on käynnissä tapahtumia, jotka ovat herättäneet ihmiset pohtimaan omaa ja yhteisön turvallisuutta, joita on pitkään pidetty itsestään selvinä.
Me sotilaat seuraamme tietenkin osaltamme tilanteiden kehittymistä tarkkaan ja pyrimme arvioimaan kehitystä sotilaallisesta näkökulmasta.
Täällä Brysselissä tilannetietoisuutta helpottaa suomalaisten kohtuullisen vahva edustus erityisesti sotilas- ja siviilitiedustelussa. Suomen pysyvän EU-edustuston sotilasedustuksessa keskitymme Suomen puolustuksen etujen ajamiseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueelle kuuluvissa asioissa.
Viime vuoden lopulla valittiin EU:n korkeimpaan sotilastehtävään, sotilaskomitean uudeksi puheenjohtajaksi Kreikan asevoimien nykyinen komentaja. Hän aloittaa tehtävässä ensi syksynä. Tänä keväänä valitaan EU:n sotilasesikunnalle uusi johtaja, ja Suomi on asettanut tehtävään ehdokkaan.
Roolimme on selkeä. Sotilasedustaja edustaa puolustusvoimain komentajaa sotilaskomiteassa ja tuo Suomen puolustusvoimien kannan asioiden käsittelyyn. Toisaalta osallistumme EU:ssa ja kansallisesti päätettyjen sotilaallista toimintaa koskevien asioiden toimeenpanoon, josta näkyvimpänä esimerkkinä ovat EU:n sotilaalliset operaatiot sekä erilaiset suorituskykyhankkeet.
Puolustusasiat EU:n päämiesten käsittelyssä kesäkuussa
Eurooppa-neuvosto eli EU:n päämiesten huippukokous käsitteli puolustukseen liittyviä asioita kokouksessaan joulukuussa 2013. Puolustusasiat ovat jälleen Eurooppa-neuvoston agendalla ensi kesän kokouksessa, ja osaltamme tuemme valmisteluja ja Suomen äänen kuulumista. Kevään aikana valmisteluja tehdään sotilaskomiteassa, ja EU:n asevoimien komentajat kokoontuvat Brysseliin toukokuun puolenvälin paikkeilla. Kesän Eurooppa-neuvoston tärkeimpänä asiana näemme turvallisuusstrategian uusimisen sekä vastaamaan nykypäivää, että myös ennakoimaan tulevaa.
Suomi on osallistunut tähän saakka kaikkiin käynnissä oleviin EU:n sotilaallisiin operaatioihin, mutta nyt näyttää siltä, että jättäydymme pois piakkoin käynnistyvästä Keski-Afrikan sotilaallisesta neuvonantomissiosta. Muut käynnissä olevat sotilaalliset operaatiot työllistävät Brysselissä muun muassa joukkojen muodostamisen, tehtävien täyttämisen ja sotilaallisten operaatioiden ja missioiden päättymiseen liittyvien järjestelyjen osalta. Olemme mukana myös valmiusvuorossa olevassa, Ruotsin johtamassa taisteluosastossa vuoden 2015 kesään saakka. Lisäksi vaikutamme osaltamme lukuisien käynnissä olevien muun muassa konsepti-, toiminta-, ja operaatiosuunnitelmien valmisteluun niiden sotilaallisten osuuksien osalta.
EU:n suorituskykyjen kehittämisen alueella on parhaillaan käynnissä kyselyt jäsenmaille niiden sotilaallisista suorituskyvyistä. Tämän perusteella laaditaan tämän vuoden aikana EU:n sotilaallinen joukkoluettelo ja katsotaan miten olemme EU:ssa kehittyneet, vai olemmeko. Oman lisämausteensa tähän keitokseen on tuonut kyberpuolustus ja tarpeet sen kehittämiseen. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että sotilaiden osuus eli kyberpuolustus on vain yksi siivu isosta kyberturvallisuuskakusta.
Hybridisodankäynti puhuttaa
Sodankuvan muutos on jatkuvaa ja viime aikoina on paljon keskusteltu hybridisodankäynnistä. Se ei sisällä sotilaallisesta näkökulmasta juurikaan uusia elementtejä, mutta terminä se on uusi ja jo käyttöön vakiintunut. Tulevassa turvallisuusstrategian päivityksessä olisikin tärkeää määrittää tahtotila myös hybridisodankäynnin/-puolustuksen osalta. Sen jälkeen sotilaat aloittaisivat muun muassa uhka-arvioiden päivittämisen, skenaariotyön ja sotilaallisten vaatimusten asettamisen. Hybridisodankäynti vaikuttaa väistämättä tulevaan varautumissuunnitteluun.
Toimintamme sotilaina EU:n eri instituutioissa, työryhmissä, foorumeilla ja vieläpä monien eri aiheiden parissa saattaa aika ajoin hämärryttää kokonaisuuden, kuten kenties muillakin. Kuitenkin kaikessa toiminnassa punaisena lankana ja ohjenuorana meillä on Suomen puolustuksen edistäminen. Kun samalla noudatamme sotilasedustuksen periaatetta – vaikuttavuutta – on reitti tavoitetta kohti selkeä.
Sotilasedustuksen puolesta
Kommodori Juhani Karjomaa
Kirjoittaja on apulaissotilasedustaja
