Biopolttoaineet – yksi vaihtoehto EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi
Euroopan komissio teki helmikuun 2015 lopulla paljon huomiota saaneen esityksensä energiaunionista. Energiaunioni on osa lokakuun 2014 Eurooppa-neuvostossa sovittujen 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden toimeenpanoa. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 40 %:lla sekä lisäämään uusiutuvan energian osuutta 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä tehokkaampia toimenpiteitä ja uusia innovaatioita.
Biopolttoaineet avainasemassa
EU:n suurin päästösektori on tällä hetkellä liikenne, josta aiheutuu viidesosa koko unionin päästöistä. Liikennepäästöjen vähentäminen onkin avainasemassa 2030-ilmasto ja energiatavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Yksi keino päästöjen pienentämiseen on biopolttoaineiden käytön lisääminen ja niiden jalostaminen. EU onkin asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2020 liikenteen käyttämästä polttoaineesta 10 % olisi uusiutuvaa energiaa. Kehittyneiden biopolttoaineiden valmistusmateriaalina voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden sijaan esimerkiksi selluloosaa, merilevää tai jätevesilietettä.
Biokaasua voidaan puolestaan tuottaa esimerkiksi kotitalouksien biojätteistä.
Biopolttoaineet ovat myös merkittävä elinkeino sekä kansallisella että EU:n tasolla. Uusiutuvaa energiaa tuottavat yritykset työllistävät EU:ssa yli miljoona ihmistä, ja niiden yhteenlaskettu vuosittainen liikevaihto on 129 miljardia euroa.
Toisaalta kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantolaitoksia on EU:ssa vasta muutama. Niistä uusin on tammikuussa 2015 toimintansa aloittanut UMP Lappeenrannan biojalostamo, joka tuottaa uusiutuvaa biodieseliä metsäteollisuuden tähteestä, mäntyöljystä.
MEP Torvalds raportoi
EU:n neuvostossa ja parlamentissa on parhaillaan vireillä biopolttoaineiden kestävyyttä koskevan lainsäädännön valmistelu. Biomassojen kestävyyskriteerit ovat moninaisia. Parlamentin ja neuvoston biopolttoainedirektiiviä koskevat tavoitteet ovatkin osittain ristiriidassa keskenään.
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r/ALDE) toimii direktiivin raportoijana Euroopan parlamentissa. Thorvaldsin mukaan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää unionilta ohjaavia toimenpiteitä. Sääntelyn lisäksi biopolttoainedirektiivin tarkoituksena on myös varjella biopolttoaineteollisuuteen jo tehtyjä investointeja ja luoda uusia markkinanäkymiä.
Epäsuorat maankäyttövaikutukset
Huomiota on kiinnitettävä myös biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuviin epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin (ILUC = indirect land use change). Epäsuorilla maankäyttövaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa biopolttoaineiden raaka-aineiden lisääntyneen kysynnän vuoksi joudutaan raivaamaan uutta viljelymaata aiemmin viljelemättömiltä alueilta, kuten suo- tai ruohikkotasanteilta.
Mikäli epäsuoria maankäyttövaikutuksia ei oteta huomioon, ei hiilidioksidipäästöjen absoluuttinen määrä maailmassa vähene. Tällä hetkellä ILUC-kertoimia ilmoitetaan esimerkiksi vaatteissa ja kosmetiikkatuotteissa.
Biopolttoainedirektiivin valmistelu edellyttää kuitenkin kompromisseja EU-tasolla. ”Luultavasti ILUC-kertoimista joudutaan perääntymään valmiissa esityksessä” Torvalds arvioi Helsingissä 2.3.2015 pidetyssä biopolttoaineseminaarissa.
Bioenergian käyttökään ei ongelmatonta
Suomen Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Sirkku Mannisen mukaan kehittyneiden biopolttoaineiden käytön esteet ovat lähinnä hallinnollisia ja verotuksellisia, eivät niinkään tuotannollisia. Toisaalta biopolttoainetta tarvitaan määrällisesti paljon, jotta sitä voidaan hyödyntää liikenteessä. Manninen myös muistutti maaliskuun alun seminaarissa, että lentoliikenteen päästöjen vähentäminen tulee olemaan maantieliikennettä vaikeampaa.
Lisätietoja:
Energiaunionin pääpiirteet
Komission tiedote energiaunionista
Lehdistötiedote Euroopan ilmasto- ja energiatavoitteista
Komission raportti biopolttoaineisiin ja bionesteisiin liittyvistä epäsuorista maankäytön vaikutuksista
